Mitä on ahdistus?

Mitä on ahdistus?

Ahdistuksella tarkoitetaan pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa. Se on normaali tunne, jota kaikki tuntevat aika ajoin. Ahdistuneisuudella tarkoitetaan sitä, että huolestuttavat asiat ovat jatkuvasti mielessä. Aina ihminen ei osaa kertoa, mistä ahdistavat ajatukset tai oireet johtuvat.

Ahdistumisen tunne liittyy usein tilanteeseen, jossa ihminen kokee epävarmuutta ja pelkoa haasteen edessä. Hallinnan tunne ja usko omasta selviytymisestä katoaa. Ahdistus on toisaalta myös tärkeä tunne, sillä se varoittaa ja saa ihmisen valmistautumaan.

Kyky tuntea pelkoa ja ahdistuneisuutta on terve ominaisuus, koska se varoittaa ihmistä uhkaavista tilanteista. Heikentäessään ihmisen toiminta- tai vuorovaikutuskykyä ahdistuneisuus voi kuitenkin olla myös psykiatrisen sairauden oire.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Ahdistus voi liittyä esimerkiksi stressaavaan elämänvaiheeseen. Jos tilanne jatkuu pitkään, voidaan puhua yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Ahdistuneisuushäiriössä ahdistus ja huoli eroavat elämäntilanteiden aiheuttamasta ahdistuneisuudesta siten, että ne ovat luonteeltaan liiallisia, itsepäisiä ja jatkuvia.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyshäiriöitä, jotka usein rajoittavat elämää ja heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla ja/tai lääkkeillä.

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lisäksi muita ahdistuneisuushäiriöitä ovat paniikkihäiriö, julkisten paikkojen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko ja pakko-oireinen häiriö.

Ahdistuneisuushäiriön oireet

Ahdistuneisuuden luonne ja voimakkuus voivat vaihdella lievästä stressistä tai jännityksestä paniikinomaisiin tai järjenvastaisiin pelkotiloihin, jotka rajoittavat normaalia elämää.

Voimakas ahdistuneisuus aktivoi elimistön sympaattisen hermoston, ja sen vuoksi ahdistuneisuuteen liittyy usein erilaisia somaattisia (elimellisiä) oireita. Oireita voivat olla

• kiihtynyt syke ja hengitys

• hengenahdistus

• lihasjännitys

• vatsaoireet

• hikoilu

• kohonnut verenpaine

• suun kuivuminen

• ruokahaluttomuus

• vapina tai huimaus

• ärtymys

• nukahtamis- tai nukkumisvaikeudet

• päänsärky

• palan tunne kurkussa.

Ahdistuskohtaus

Äkillistä voimakasta pelko- tai ahdistuskohtausta kutsutaan paniikkikohtaukseksi. Kohtauksen yhteydessä ilmenee erilaisia sympaattisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia fyysisiä oireita. Kohtaukset ovat epämiellyttäviä ja pelottaviakin, mutta ne eivät ole vaarallisia ja menevät itsestään ohi.

Paniikkikohtauksen oireita voivat olla sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tai kuristumisen tunne, pahoinvointi, vatsavaivat, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet tai kuumat aallot.

Paniikkikohtauksen aikana ihminen kokee usein itsensä hallinnan menetystä tai kuoleman pelkoa.

Paniikkikohtaukset voivat olla joko täysin odottamattomasti ilmeneviä tai nimenomaan ahdistavien tai pelottavien tilanteiden laukaisemia. Kohtaukselle on ominaista, että oireet ja tuntemukset kehittyvät äkillisesti ja saavuttavat huippunsa nopeasti, alle kymmenessä minuutissa. Kohtaus kestää muutamia minuutteja, useimmiten alle puoli tuntia.

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat varsin yleisiä: ainakin joka viides on joskus kokenut paniikkikohtauksen. Paniikkihäiriöksi ne määritellään, jos kohtaukset toistuvat.

Ahdistuksen taustalla

Ahdistuneisuushäiriöiden taustalla vaikuttavat monet tekijät: biologiset, psykologiset ja sosiaaliset. Häiriöt alkavat usein jo lapsuudessa ja nuoruudessa.

Ahdistus voi liittyä stressaavaan elämänvaiheeseen, mutta se voi olla myös monien somaattisten sairauksien oire tai erilaisten lääkkeiden aiheuttama sivuvaikutus. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa erilaiset sydänsairaudet, diabetes, kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta tai astma.

Myös psyykenlääkkeet, kuten myös ahdistuneisuushäiriön hoidossa käytetyt masennuslääkkeet, voivat ohimenevästi tai liian suurissa annoksissa aiheuttaa tai lisätä ahdistuneisuutta lääkehoidon alkuvaiheessa. Useimpien psyykenlääkkeiden lopettamisen yhteydessä voi ilmetä lopetus- tai vieroitusoireina 1–3 viikon ajan asteittain vähenevää ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuutta voi pahentaa myös runsas alkoholin tai muiden päihteiden käyttö.

Ahdistuneisuushäiriöiden hoito

Ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla ja/tai lääkkeillä. Psykoterapiamuodoista erityisesti kognitiiviset psykoterapiamuodot on todettu toimivaksi hoitomuodoksi. Lääkehoitona käytetään masennuslääkkeitä, erityisesti serotoniinin takaisinoton estäjiä eli SSRI-lääkkeitä. Lääkityksen ei tulisi jäädä ainoaksi hoitomuodoksi, vaan sitä käytetään terapian kanssa yhdessä.