Ostoskori

S -Kalsium

S -Ca

€ 21,80

Kalsiumilla (S-Ca) on tärkeä ja laaja rooli elimistössä. Se on mukana niin aineenvaihdunnan reaktioissa, sydämen, lihassolujen ja hermosolujen toiminnan säätelyssä kuin myös luuston kehityksessä ja veren normaalissa hyytymisessä.

Veressä kalsiumia on kahdessa muodossa. Ionisoitunut kalsium kiertää veressä vapaana. Vain tämä vapaa osa kalsiumista osallistuu elimistön aineenvaihdunnan reaktioihin. Osa kalsiumista on sitoutuneena veressä kiertäviin valkuaisaineisiin. Se on eräänlainen "varastomuoto", josta kalsiumia voi siirtyä ionisoituneeksi kalsiumiksi ja päinvastoin.

99 prosenttia elimistön kalsiumista esiintyy luustossa, missä se toimii vahvana mineraalina. Se antaa luustolle ja hampaille niiden lujuuden. Aikuisen luustossa kalsiumia on noin yhden kilon verran. Koska osa luuston kalsiumista vaihtuu luun uudistuessa, aikuinen tarvitsee kalsiumia ruokavaliosta päivittäin. Elimistö säätelee veren kalsiumpitoisuutta ja huolehtii, että kalsiumia on aina siellä missä sitä tarvitaan.

Ihminen saa kalsiumia ravinnosta, muun muassa maitotuotteista, pähkinöistä, tummanvihreistä kasviksista, tofusta, mehuista, kalasta, appelsiinista ja parsakaalista. Moniin ruokatuotteisiin myös lisätään kalsiumia.

Jotta ravinnosta saatava kalsium pääsee imeytymään suolistoon, tarvitaan D-vitamiinia. Kalsiumin määrää veressä säätelee lisäkilpirauhasista erittyvä lisäkilpirauhashormoni, parathormoni. Lisäkilpirauhashormoni säätelee kalsiumin erittymistä virtsaan sekä luun kalsiumaineenvaihduntaa. Mikäli veren kalsiumpitoisuus vähenee, lisäkilpirauhashormonia erittyy enemmän verenkiertoon, mikä saa aikaiseksi kalsiumin lisääntyneen vapautumisen luusta verenkiertoon. Vastaavasti, jos veressä on liikaa kalsiumia, lisäkilpirauhashormonin erittyminen vähenee ja kalsium siirtyy verestä luuhun sekä erittyy virtsan kautta pois elimistöstä.

Milloin kalsium kannattaa mitata?

Kalsium-tutkimukseen (S-Ca) on hyvä hakeutua, jos kärsii yleisoireista kuten päänsärystä, ruokahaluttomuudesta, kouristuksista, ummetuksesta tai väsymyksestä. Ne voivat olla merkki kalsiumin liiallisesta määrästä veressä.

Liian vähäinen kalsiumin määrä veressä voi aiheuttaa hermotoimintaan liittyviä oireita, kuten lihaskramppeja ja käsien ja jalkojen pistelyä tai puutumista. Liian vähäinen määrä kalsiumia voi aiheuttaa myös sydämen rytmihäiriöitä.

Kalsiumarvot on myös hyvä tarkistaa, jos epäilee:

  • Lisäkilpirauhasen sairautta
  • D-vitamiinin puutetta
  • Luuston sairauksia
  • Imeytymishäiriöitä
  • Munuaiskivitautia
  • Munuaisten vajaatoimintaa
Mitä kalsium-tutkimus mittaa?

Kokonaiskalsiumin (S-Ca) pitoisuudessa on mukana sekä vapaana oleva että valkuaisaineisiin sitoutunut kalsium. Jos kalsiumtasapainoa halutaan tutkia tarkemmin, on hyvä tutkia myös albumiinikorjatun kalsiumin (S-Ca-Albk) pitoisuus.

Kalsiumin viitearvot ovat:

2.15-2.51 mmol/l

Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä täältä.

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Veren kalsiumpitoisuuden suurentumista kutsutaan hyperkalsemiaksi. Syynä on tavallisesti lisäkilpirauhashormonin liikaeritys, jolloin luusta siirtyy vereen liikaa kalsiumia. Tämä voi pidemmällä aikavälillä aiheuttaa osteoporoosia eli luukatoa. Toinen syy kalsiumin liialliseen siirtymiseen luusta vereen on luustoon levinnyt syöpä.

Harvinaisempi kalsiumin määrän nousun aiheuttaja on D-vitamiinin liikasaanti. Tässä tapauksessa ravinnosta saatava kalsium imeytyy liian tehokkaasti elimistöön. D-vitamiinia pitäisi kuitenkin nauttia pitkään yli tarpeellisen määrän, jotta kalsiumin määrä kohoaisi yli viitearvojen.

Kalsiumarvon huomattava suureneminen hoidetaan sairaalassa nestehoidolla ja lääkkeillä. Lisäkilpirauhashormonista johtuva kalsiumin liikatuotanto hoidetaan leikkauksella poistamalla suurentunut lisäkilpirauhanen.

Alentunutta kalsiumpitoisuutta veressä sanotaan hypokalsemiaksi. Se on harvinaisempi tila kuin kalsiumin liiallinen määrä veressä.

Hypokalsemia voi aiheutua seuraavista syistä:

  • Munuaisen vajaatoiminta
  • D-vitamiinin puute (joko D-vitamiini ei imeydy ohutsuolessa esimerkiksi keliakian takia tai D-vitamiinia ei saada riittävästi)
  • Lisäkilpirauhasen vajaatoiminta
  • Ravintoaineiden imeytymishäiriöt
  • Parathormoni, joka säätelee kalsiumin tasapainoa (4560 fP-PTH)
  • D-vitamiini, jonka puutteesta moni suomalainen kärsii (1220 D-25)
  • Fosfaatti (1432 fS-Pi)
  • Kalsium-tutkimuksen jälkeen albumiinikorjattu kalsium (6032 S-Ca-Albk)
  • Magnesium (2303 S-Mg)

Valmistautuminen

Ei vaadi paastoa

Tämä tutkimus ei vaadi paastoa. Ennen näytteenottoa voi syödä kevyen aterian.