Kalium | Tuotteet | LOUNA Lab
Ostoskori

Kalium

S -K

€ 13,80

Kalium on elimistölle tärkeä veren suola, joka osallistuu munuaisten, keskushermoston, sydämen sekä lihasten aineenvaihduntaan. Ihminen saa myös ravinnosta kaliumia, mutta ruoasta saatu kalium ei vaikuta veren kaliumpitoisuuteen.

Elimistössä kalium esiintyy enimmäkseen solujen sisällä. Keho tarvitsee tasapainoisen kaliumpitoisuuden pystyäkseen suoriutumaan normaalista aineenvaihdunnasta.

Tärkein kaliumin säätelijä on munuainen, joka vaikuttaa joko vähentämällä tai lisäämällä kaliumin erittymistä virtsaan. Korkea tai matala kaliumpitoisuus johtuu häiriöstä tässä säätelyssä tai kaliumin menetyksestä muulla tavoin. Lisäksi kaliumia voi siirtyä häiriötilassa tavallista enemmän solujen sisältä solujen ulkopuolelle.

Kaliumin eritykseen munuaisista vaikuttaa veren happo-emästasapaino, munuaisten toiminta sekä eräät hormonit (kortisoli ja aldosteroni). Kaliumin siirtymiseen solujen sisältä solujen ulkopuolelle vaikuttavat solujen sisäinen pH sekä eräät hormonit (insuliini ja ketakoliamiini) .

Milloin kalium-arvo kannattaa mitata?

Veren kaliumpitoisuus mitataan usein osana rutiininomaista terveystarkastusta ja elimistön neste- sekä suola- ja happo-emästasapainoa. Yleisimmin kalium mitataan tutkittaessa erilaisten sydämen, verisuonten ja munuaisten sairauksien tilannetta yhdessä natriumin ja kreatiniinin kanssa.

Kaliumin pitoisuus veressä voi häiriintyä erilaisista syistä. Kalium-arvon voi mittauttaa esimerkiksi seuraavien tilanteiden yhteydessä:

  • Oksentelu
  • Ripuli
  • Lihasvoimattomuus
  • Sydämen rytmihäiriöt
  • Väsymys
  • Syömishäiriöt
  • Kaliumin korvaushoito
  • Nesteenpoistolääkityksen seuranta
Mitä kalium-tutkimus mittaa?

Valtaosa elimistön kaliumista on solujen sisällä ja vain pieni osa siitä on vapaana veressä. Elimistö säätelee veren kaliumin pitoisuutta tarkasti. Kaliumtutkimus kertoo kehon nestetasapainosta. Jos tutkimus paljastaa liian alhaisen tai suuren kaliumin määrän, epätasapainon syyn selvittäminen onnistuu lisätutkimuksilla.

Kaliumin viitearvot ovat: 3,6 – 5,0 mmol/l

Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä täältä.

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Kaliumin liian suurta pitoisuutta sanotaan hyperkalemiaksim (hyper kr yli). Hyperkalemian yleisin aiheuttaja on munuaisten vajaatoiminta, jossa kaliumin erittyminen virtsaan vähenee, jolloin sen pitoisuus veressä kasvaa.

Lisäksi seuraavat tilanteet aiheuttavat liian suuria kaliumarvoja:

  • Jotkut lääkkeet (esim. osa verenpaine- ja sydänlääkkeistä)
  • Nesteenpoistolääkkeet (voivat nostaa tai laskea kaliumarvoa)
  • Lisämunuisten puutteellisen hormonituotannon (aldosteroni) yhteydessä
  • Diabeettinen ketoasidoosi eli insuliinin puutteesta johtuva happotila elimistössä
  • Verikokeen näytteenotosta aiheutunut hemolyysi eli punasolujen hajoaminen

Kaliumin matalia arvoja voidaan todeta seuraavissa tilanteissa:

  • Oksentelu
  • Voimakas hikoilu
  • Ripuli
  • Ulostuslääkkeiden käyttö
  • Vaikea aliravitsemus
  • Lisämunuaisen kuori tuottaa liikaa hormoneja (aldosteroni ja kortisoli)
  • Natrium (2382 S-Na)
  • Kreatiniini (2143 S-Krea)
  • Insuliini (6040 fS-Insu)

Valmistautuminen

Ei vaadi paastoa

Tämä tutkimus ei vaadi paastoa. Ennen näytteenottoa voi syödä kevyen aterian.