B- Täydellinen verenkuva
B -TVK€ 41,80
Täydellinen verenkuva (B-TVK) tarjoaa tärkeää tietoa veren eri soluista, solujen lukumäärästä ja solutyypistä. Tutkittavat solut ovat punasolut (erytrosyytit), valkosolut (leukosyytit) sekä verihiutaleet (trombosyytit). Poikkeavuudet näissä soluissa voivat olla merkki sairaudesta.
Veri koostuu erilaisista soluista, mitkä kiertävät valtimoiden, sydämen ja laskimoiden läpi kuljettaen ravintoa, hormoneja, vitamiineja, vasta-aineita ja happea elimistön kudoksiin. Punasoluissa on proteiinia nimeltään hemoglobiini, jonka tehtävänä on kuljettaa verenkierrossa happea kudoksiin. Valkosolut suojaavat elimistöä bakteereilta, viruksilta ja sieniltä sekä säätelevät immuuniprosessia. Verihiutaleiden tehtävä on edistää hyytymistä haavojen ja verisuonien rikkoutumisen yhteydessä.
Milloin täydellinen verenkuva kannattaa mitata?
Täydellinen verenkuva voi olla tarpeen mitata seuraavien oireiden yhteydessä:
- Heikkous
- Infektio
- Kalpeus
- Kielikipu
- Korvien humina
- Kynsien haurastuminen
- Mustelmat tai verenvuoto
- Päänsärky
- Sydämen kiihtynyt syke
- Vatsakipuja
- Väsymys
Mitä täydellinen verenkuva -tutkimus mittaa?
Täydellinen verenkuva on hyvin yleinen testi. Sitä käytetäänkin erilaisten tilojen seulontaan, diagnosointiin ja seurantaan. Täydellisen verenkuvan tutkimusta voidaan käyttää esimerkiksi anemioiden osoittamiseen ja seurantaan sekä infektioiden, allergian, sairauden ja immuunivasteen heikentymisen yhteydessä. Perusverenkuvatutkimus on sisällöltään suppeampi kuin täydellinen verenkuva, sillä täydellisessä verenkuvassa tulee lisänä valkosolujen erittely.
Täydellisen verenkuvan viitearvot ovat:
| Ikä | B -Hb | B HKR | B -Eryt | E-MCV | E MCH | E-MCHC |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Naiset > 15 v | 117 - 155 g/l | 35 - 46 % | 3,9 - 5,2 xE12/l | 82 - 98 fl | 27-33 pg | 320 - 355 g/l |
| Miehet > 15 v | 134 - 167 g/l | 39 - 50 % | 4,3 - 5,7 xE12/l | 82 - 98 fl | 27 - 33 pg | 320 - 355 g/l |
B -Tromb 150 - 360 xE9/l
| Ikä | B -Leuk | B -Neut | B -Lymf | B -Mono | B -Eos | B-Baso |
|---|---|---|---|---|---|---|
| > 18 v | 3,4 - 8,2 xE9/l | 1,5-6,7 xE9/l | 1,3 - 3,6 xE9/l | 0,2 - 0,8 xE9/l | 0,03 - 0,44 xE9/l | <0,1 xE9/l |
| 40 - 80 % | 20 - 45 % | 1 - 11 % | 1 - 5 % | <1 % |
Valkosolujen (Leuk) määrä on todellisten valkosolujen määrä veritilavuutta kohti. Sekä nousut että laskut voivat olla merkittäviä. Valkosoluja on viisi erilaista tyyppiä, joilla jokaisella on oma tehtävänsä suojata meitä infektioilta: neutrofiilit (Neut), lymfosyytit (Lymf), monosyytit (Mono), eosinofiilit (Eos) ja basofiilit (Baso).
Neutrofiilit (Neut) ovat valkosoluja, joiden määrä vaihtelee päivittäin riippuen kehon tapahtumista. Neutrofiilit ovat ensimmäisenä puolustamassa elimistöä bakteeri-infektioissa.
Lymfosyytit (Lymf) ovat valkosoluja, jotka reagoivat virusinfektioihin
Monosyytit (Mono) ovat suurikokoisia valkosoluja, jotka siirtyvät verenkierrosta kudoksiin makrofagiksi eli ”syöjäsoluksi”. Monosyytit tuhoavat vierasperäisiä soluja.
Eosinofiilit (Eos) ovat valkosoluja, jotka ovat osa immuunipuolustusjärjestelmää ja osallistuvat melkein kaikkiin elintoimintoihin. Eosinofiileja kutsutaan myös granulosyyteiksi ja niiden määrä reagoi allergian ja parasiitti-infektioiden yhteydessä.
Basofiilit (Baso) ovat valkosoluja, jotka vaikuttavat ehkäisevästi loisiin ja veren turhaan hyytymiseen.
Punasolujen määrä (Eryt) on todellisten punasolujen määrä veritilavuutta kohti. Sekä nousut että laskut voivat viitata epänormaaliin tilaan elimistössä.
Hemoglobiini (Hb) mittaa happea kuljettavan proteiinin määrää veressä.
Hematokriitti (HKR) mittaa veren punasolujen määrää.
Punasolujen keskitilavuus (MCV) on punasolujen keskimääräisen koon mittaus.
Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä (MCH) on happea kuljettavan hemoglobiinin määrä punasoluissa. Suurikokoisilla punasoluilla on taipumus olla korkeampi MCH eli punasolujen keskimääräinen hemoglobiini määrä.
Hemoglobiinin määrä litrassa punasoluja (MCHC) on laskenta hemoglobiinin pitoisuudesta punasoluissa. Lisääntyneitä MCHC-arvoja (hyperkromia) havaitaan olosuhteissa, joissa hemoglobiini on epänormaalisti keskittynyt punasolujen sisään, kuten perinnöllisessä tai autoimmuunisfertosytoosissa.
Trombosyytit (Tromb) mittaavat veren verihiutaleiden määrää. Sekä nousut että laskut voivat viitata verenvuotoon tai luuytimen häiriöihin.
Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.
Mistä täydellisessä verenkuvassa esiintyvät kohonneet arvot voivat johtua?
Valkosolut (Leuk):
- Bakteeri tai virustulehdus
- Autoimmuunisairaudet
- Syöpä, joka vaikuttaa luuytimen solujen tuotantoon
- Akuutti leukemia (pahanlaatuinen sairaus, jossa tyypillisesti valkosolujen tuotanto lisääntyy poikkeavasti)
- Pahanlaatuinen veritauti, joka häiritsee valkosolujen tuotantoa (myeloproliferatiivinen sairaus)
Neutrofiilit (Neut):
- Bakteeri-infektio
- Immuunisairaus
- Pahanlaatuinen veritauti (myeloproliferatiivinen sairaus)
Lymfosyytit (Lymf):
- Virusinfektio
- Pahanlaatuiset lymfoproliferatiiviset sairaudet
Monosyytit (Mono):
- Luuytimen häiriöt
- Pitkäaikaiset tulehdukset
- Kudosvaurioihin liittyvät sairaudet
- Pahanlaatuinen veritauti
Eosinofiili (Eos):
- Astma
- Heinänuha
- Ihottuma
- Lääkeallergia
- Loisinfektio
- Verisuonitulehdus (vaskuliitti)
- Hodgkinin lymfooman (imusolmukesyöpä)
- Luuytimen häiriöt
Basofiili (Baso):
- Infektiot
- Luuytimen häiriöt (krooninen myelooinen leukemia eli kantasolujen syöpäsairaus)
Punasolujen määrä (Eryt):
- Nestehukka
- Palovamma
MCV eli punasolujen keskitilavuus on koholla, kun punasolut ovat normaalia suurempia eli makrosyyttisiä. Tätä voivat aiheuttaa esimerkiksi:
- Alkoholin liiallinen käyttö
- Foolihapon puute
- Maksasairaus
- Kilpirauhasen vajaatoiminta
- Raskaus
- Luuytimen häiriöt
Verihiutaleet (Tromb):
- Verenvuoto
- Tulehdus
- Infektiot
- Leikkauksen jälkeinen tila
- Luuytimen häiriöt
- Pernan vajaatoiminta tai puuttuminen
Mistä täydellisessä verenkuvassa esiintyvät alentuneet arvo voivat johtua?
Valkosolut (Leuk):
- Jotkin lääkkeet
- Autoimmuunisairaudet
- Luuytimen vajaatoiminta
- Jonkin vitamiini- ja kivennäisaineiden puutteen aiheuttama anemia
- Virusinfektio
- Suurentunut perna
- Akuutti leukemia
Lymfosyytit (Lymf):
- Lymfosyyttinen leukemia
Punasolujen määrä (Eryt):
- Anemia
MCV eli punasolujen keskitilavuus pienenee, kun punasolut ovat normaalia pienempiä eli mikrosyyttisiä. Tätä voivat aiheuttaa esimerkiksi:
- Raudanpuuteanemia
- Pitkäaikainen tulehdus
- Veritauti eli talassemia
MCH eli punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä:
- Raudanpuute
- Tulehdustila
- Talassemia
MCHC-arvojen eli punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin konsentraation vähenemistä (hypokromia) havaitaan:
- Raudanpuuteanemiassa
- Pitkään jatkuneen tulehduksen yhteydessä
- Talasemiassa
Verihiutaleet (Tromb):
- Vitamiinipuutos
- Jotkut lääkkeet (kemoterapiaan)
- Alkoholin liikakäyttö
- Maksasairaudet
- Suurentunut perna
- Luuytimen häiriö
- Virusinfektio
- Autoimmuunisairaudet
- Megaloblastisen anemia (suuret punasolut)
- Verisairaudet
- Pernan suurentuessa
Tyypillisimmät täydellisen verenkuvan lisätutkimukset ovat:
- Aktiivinen B12-vitamiini, joka tujkee aivojen ja hermoston toimintaa (1142 S-B12-TC2)
- B6-vitamiini, joka on tärkeä hermoston ja immuunijärjestelmän toimintaan (3429 S-B6-vit)
- Transferriinireseptori, joka kuljettaa rautaa soluihin ja kudoksiin (1949 S -TfR )
- Ferritiini, joka kertoo elimistön rautavarastojen tilanteesta (1395 S-Ferrit)
- Rauta (2566 fS-Fe)
- Folaatti, joka vaikuttaa aivojen ja solujen hyvinvointiin (1416 fS-Folaat)
Lähdeviitteet (TVK)
SYNLAB Tutkimusluettelo: Verenkuva ja leukosyyttien erittelylaskenta, koneellinen (2474 B -PVK+T, 3696 B -TVK, 2225 B-Diffi) https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/verenkuva-leukosyyttien/
Terveyskirjasto: Perusverenkuva (B-PVKT) https://www.terveyskirjasto.fi/snk03030/perusverenkuva-b-pvkt?q=pvk
LabTest online: Full Blood Count (FBC) https://labtestsonline.org.uk/tests/full-blood-count-fbc
Valmistautuminen
Ei vaadi paastoa
Tämä tutkimus ei vaadi paastoa. Ennen näytteenottoa voi syödä kevyen aterian.