Diabetes: oireet, hoito ja tutkimukset

Diabetesta eli sokeritautia sairastaa jopa puoli miljoonaa suomalaista. Suurimmalla osalla heistä on ns. kakkostyypin diabetes, joka luokitellaan elintapasairaudeksi. Kakkostyypin diabeteksessa insuliinia erittyy normaalisti, mutta se ei kuitenkaan vaikuta normaalisti. Ykköstyypin diabetesta sairastaa vain noin viisi prosenttia, joista suurin osa on lapsia ja nuoria. Ykköstyypin diabeteksessa haima ei eritä normaalisti insuliinia ja sen hoitoon tarvitaan aina insuliinilääkitys. Tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä on ylipaino, perinnöllinen alttius, aiemmin sairastettu raskauden aikainen diabetes, vähäinen liikunta, ikä, metabolinen oireyhtymä, tupakointi ja pitkään jatkuneet uniongelmat. Tyypin 2 diabetes voi olla oireeton tai oireilla väsymyksenä, janon tunteena ja tiheänä virtsaamisen tarpeena. Hoitoon kuuluvat ruokavaliomuutokset, painon pudotus, liikunnan lisääminen ja tarvittaessa lääkehoito. Diabetesta tutkitaan verikokein.

Tyypin 1 ja 2 diabeteksen erot

Tyypin 1 diabetekseen sairastuvat yleensä lapset ja nuoret. Siinä haima ei tuota insuliinia, minkä vuoksi verensokeri kohoaa ja potilas tarvitsee jatkuvan insuliinilääkityksen.

Tyypin 2 diabetes on yleisempää aikuisväestöllä. Siinä verensokeri eli glukoosi nousee liian korkeaksi. Taudin syynä ovat yleensä elintavat, ylipaino, huono ruokavalio ja liikunnan vähäisyys. Kakkostyypin diabeteksen kohdalla yksi syy sairauden kehittymiseen voi olla myös hiljainen tulehdus. Elintapamuutokset kuten ruokavaliomuutokset, painon pudotus ja liikunnan lisääminen voivat saada alkavan tai vasta puhjenneen taudin kuriin. Lääkehoitona käytetään mm. metformiinia, joka vähentää maksan sokerin tuotantoa ja saattaa vähentää sokerin imeytymistä suolistosta.

Tyypin ja 1 ja 2 lisäksi tunnetaan raskausajan diabetes, joka saattaa puhjeta raskausaikana, viikoilla 24-28.

Diabeteksen oireet

Tyypin 1 diabeteksessa oireet ovat yleensä voimakkaita, ja niihin kuuluvat väsymys, voimakas janon tunne, tiheä virtsaaminen sekä tahaton laihtuminen.

Sen sijaan tyypin 2 diabetes voi olla täysin oireeton pitkään. Oireita voi kehittyä vuosien mittaan ja niihin voi myös salakavalasti tottua. Sen vuoksi verikokeissa olisikin hyvä käydä säännöllisesti varmistamassa, että oma verensokeritaso on normaali.

Mikäli oireita on, niihin voivat kuulua mm:

• väsymys

• jano

• tihentynyt virtsaamisen tarve ja suurempi virtsan määrä

• ärtyisyys

• erektiohaasteet

• makea tai asetonin hajuinen hengitys

• jalkasäryt

• tulehdusherkkyys

Jos suvussa on diabetesta, yleensä jo lapsena mitataan verensokeria verikokein ja seurataan, että terveydentila pysyy normaalina. Jos aikuisella ovat verensokeriarvot koholla, on syytä tehdä ensi vaiheessa ruokavalio- ja elintapamuutoksia.

Diabetes tulisi todeta ajoissa ja hoitaa ajanmukaisesti. Pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeri aiheuttaa vaurioita hermoissa, silmän verkkokalvoilla, munuaisissa ja pahentaa valtimoiden kovettumatautia eli ateroskleroosia lisäten riskiä mm. sydän- ja aivoinfarkteille.

Diabeteksen hoito

Tyypin 1 diabetes tarvitsee aina insuliinihoidon. Elintapamuutokset tukevat sairauden hoidossa.

Tyypin 2 diabeteksen hoitoon vaikuttavat merkittävästi ruokavaliomuutokset, painon pudotus ja liikunnan lisääminen. Jos tauti todetaan alkuvaiheessa, ei välttämättä tarvita heti lääkehoitoa, tai ollenkaan, jos potilas saa taudin elintapamuutoksilla kuriin. Pidemmälle edenneen taudin kohdalla aloitetaan lääkehoito, joka voidaan mahdollisesti lopettaa jossain vaiheessa, jos potilas saa verensokeriarvot kuriin elintapamuutoksilla.

Ruokavaliomuutoksissa oleellista on verensokerin hallinta, joka onnistuu säännöllisellä ruokarytmillä ja aterian oikealla koostamisella. Nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja tulisi välttää ja suosia hitaasti imeytyviä ja kuitupitoisia hiilihydraatteja. Hyvälaatuinen rasva ja proteiini hidastavat verensokerin nousua. Osa diabeetikoista onkin saanut hyviä tuloksia vähähiilihydraattisella (VHH) tai ketogeenisellä ruokavaliolla. Jos potilaalla on munuaissairaus, proteiinin määrän kanssa tulee olla varovainen, jolloin VHH tai ketogeeninen ruokavalio eivät välttämättä sovellu. Värikkäiden kasvisten lisääminen auttaa paitsi verensokerin hallinnassa, myös hiljaisen tulehduksen kuriin saamisessa. Sokeripitoisten ruokien ja juomien nauttimista tulisi välttää.

Painonhallinta ja liikunnan lisääminen ovat niin ikään merkittävässä osassa taudin hoidossa.

Diabeteksen testaus ja viitearvo

Diabetesepäilyssä testataan verensokeriarvoja. FP-Gluk mittaa veren sokeria eli glukoosia. Luotettava tulos vaatii 12 tunnin paaston. Glukoosin viitearvot ovat 4,2-6,0 mmol/l. Diabeteksen esivaiheessa verensokeri on koholla, 6,1-6,9 mmol/l. Diabetes diagnosoidaan, kun glukoosi on yli 7 mmol/l.

B-HbA1C verikoe mittaa pitkäaikaista verensokeriarvoa. Se otetaan, kun halutaan käsitys elimistön pitkäaikaisesta verensokeritasapainosta tai halutaan vahvistaa diabetesepäily tai seurata potilaan sokeritasapainoa. Tutkimus ei vaadi paastoa. Normaali viitearvo asettuu välille 20-42 mmol/mol.

LOUNA Labilta saat verensokeritutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Testitulokset tulevat nopeasti MyLOUNA-verkkopalveluun, missä ne säilyvät hyvinvointisi seurannan apuna niin pitkään kuin haluat. LOUNA on osa SYNLABia, joka on Suomen suurin laboratorio- ja kuvantamispalvelujen tuottaja. Kaikki LOUNAn näytteet otetaan valikoiduissa SYNLABin näytteenottopaikoissa kautta maan.

LOUNAn palvelu ei sisällä lääkärin henkilökohtaista tulkintaa eikä diagnoosia. Mikäli sinulla on oireita tai epäilet sairautta, otathan yhteyttä lääkäriin.