LounaLab on osa SYNLABin laboratoriopalveluja ja Lounan palvelut ovat siirtyneet SYNLABin verkkosivulle.

Aikaisemmin ostetut palvelut ja kaikki tulokset ovat turvallisesti saatavilla tällä sivustolla 18.6.2024 saakka. Sen jälkeen kaikki vanhat tulokset löytyvät SYNLABin uudesta verkkoasiointipalvelusta. SYNLAB

Ferritiini ja raudanpuute: oireet, mittaus ja viitearvot

3. kesäkuuta 2022

Kirjoittaja: LOUNA Lab

Ferritiini on varastoraudan mittari. Alhainen ferritiini on yleensä merkki raudanpuutteesta, jonka oireita voivat olla mm. väsymys, hengästyminen ja suorituskyvyn lasku. Raudanpuute on yleistä Suomessa etenkin naisilla. Ferritiiniarvo ja muut rautatasapainoa arvioivat testit on mahdollista selvittää LOUNAn tutkimuksilla ilman lähetettä. 

Raudanpuuteon maailman yleisin ravintoainepuutos

Raudan puute voi johtua 

  • puutteellisesta raudan saannista ruokavaliosta (esim. kasvissyöjillä tai henkilöillä, jotka eivät syö ollenkaan punaista lihaa) 

  • imeytymishäiriöistä (esim. raudan imeytymistä tukevien ravintoaineiden kuten C-vitamiinin tai B-vitamiinien puutteesta tai keliakiasta) 

  • verenvuodosta (kuten runsaat kuukautiset, leikkaus, verenluovutus) 

  • sairauksista (esim. reuma, endometrioosi, syöpä) 

  • raskaus- tai imetysajasta 

Raudanpuutteen toteamiseen ei aina riitä pelkän hemoglobiiniarvon tutkiminen. Hemoglobiini voi olla vielä täysin normaali, vaikka rautavarastot ovatkin jo hyvin matalat. Ferritiini mittaa elimistön rautavarastoja. 

FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan rautaa sai saantisuositusten mukaan vain 3 % 18–45 vuotiaista naisista ja vastaavasti 54 % 45–74 vuotiaistanaisista. Miehistä n. 77 % saa rautaa saantisuositusten mukaisesti.  

Ferritiini eli varastorauta

Ferritiiniä sanotaan yleisesti varastoraudaksi eli raudan varastoproteiiniksi. Ferritiinin avulla rautaa on mahdollista varastoida raudan biologisessa muodossa. Elimistön tärkeimmät rautavarastot sijaitsevat maksan ja pernan soluissa sekä luuytimessä, joista veren ferritiini on peräisin. 

Matala ferritiini on viite raudan puutteesta

Ferritiini on proteiinikompleksi, joka koostuu raudasta ja apoferriini-nimisestä proteiiniosasta. Ihmisen elimistön raudasta noin 20 % on varastoitunut ferritiiniin. Yksi raudan tärkeimpiä tehtäviä on sitoa happea punasoluissa olevassa hemoglobiinissa. Myös punasolujen muodostamiseen tarvitaan rautaa. Punasolut kuljettavat happea kudoksiin. 

Jos ferritiini on alle 30 µg/l, se tarkoittaa sitä, että rautavarastot ovat vähissä. Jos ferritiiniarvoon alle 40, suurimmalla osalla alkaa olla raudanpuutteen oireita. Joillakin harvoilla ihmisillä ei ole raudanpuuteoireita edes arvoilla 10–20. On hyvin yksilöllistä, millä arvoilla eri ihmiset kokevat oireita. 

Korkea ferritiini voi kertoa tulehduksesta 

Jos ferritiiniarvo on korkea, voi se olla merkki elimistössä olevasta tulehduksesta. Esimerkiksi flunssan aikana ei kannata mittauttaa ferritiiniarvoja. Maksa- ja munuaissairaudet nostavat yleisesti ferritiiniä. Korkea arvo voi johtua myös usein toistuvista rautainfuusioista. Joskus elimistön antioksidanttien puute (esim. C ja E-vitamiini, ubikinoni, glutationi) voi johtaa ferritiinin kohoamiseen. Tällöin taustalla on ns. hapetusstressi. Rauta on voimakas hapettaja ja tarvitsee antioksidantteja muuttuakseen turvalliseen muotoon elimistössä. 

Vaikka ferritiiniarvo olisi korkea, raudanpuutetta voi silti esiintyä. Elimistön tulehdustila olisi saatava ensin sammutettua, jotta raudanpuutetta voidaan arvioida luotettavasti. 

Ferritiininmittaus ja viitearvot 

Ferritiinitasoja mitataan verestä. LOUNAlla se tehdään veren seerumista tutkimuksella S-Ferrit. Viitearvojen haarukka on laaja, ja raudanpuutetta tulisikin arvioida oireiden ja muiden lisätestien avulla. Ferritiinin viitearvot ovat LOUNAlla seuraavat (viitearvot ovat laboratoriokohtaisia): 

  • Naiset: 13 - 150 ug/l

  • Miehet: 30 - 400 ug/l

  • Lapset (6 kk-15v): 9 - 150 ug/l

Alhaisen ferritiinin ja raudanpuutteen oireita 

  • poikkeava väsymys tai uupumus 

  • kalpeus 

  • korvien humina 

  • painon nousu 

  • hajamielisyys tai keskittymiskyvyn puute, aivosumu 

  • lihas- ja nivelkivut 

  • päänsärky 

  • hiusten lähtö 

  • hengästyminen ja hengenahdistus 

  • kohonnut leposyke ja nopea sykkeen nousu 

  • lisälyönnit ja rytmihäiriöt 

  • levottomat jalat 

  • muitakin voi olla kuten vatsaoireet, muistihäiriöt, huimaus ja ahdistus 

Raudan lähteet

Ruokavaliosta rautaa saa parhaiten maksa- ja liharuuista sekä täysjyväviljatuotteista. Eläinkunnan tuotteista mm. veri- ja maksaruoista ja riistalihasta saa runsaasti rautaa. Kasvikunnan tuotteista rautaa on runsaasti mm. leseissä, linsseissä ja pavuissa.  Rauta imeytyy parhaiten eläinkunnan tuotteista. Kasvissyöjien olisi hyvä varmistaa huonommin toimivan nonhemiraudan imeytyminen käyttämällä runsaasti C-vitamiinipitoisia ruokia, kuten tuoreita vihanneksia tai marjoja ja syömällä rautapitoiset ruoat erillään kalsium- ja magnesiumpitoisista ruoista, kahvista ja teestä.  

Muut rautatasapainoa arvioivat testit 

Muita rautatasapainoon liittyviä tutkimuksia ovat mm. S-Fe (tai Fp-Fe) seerumin rauta ja FS-Transf eli raudan kuljettajaproteiini. Transferriinin rautakyllästeisyys FS-TrFeSat puolestaan kertoo, kuinka paljon transferriinissä on rautaa. Raudanpuutteessa transferriinin rautakylläisyys on matala. LOUNAn rauta-arvot testipaketista saa ferritiinin lisäksi selville muitakin rautatasapainoon vaikuttavia mittareita. Laajin vaihtoehto on anemia ja rauta-arvot testipaketti, jossa katsotaan laajemmin rautatasapainoon vaikuttavia tekijöitä.  

LOUNA Labilta saat yllä mainitut testit ilman lääkärin lähetettä. Testitulokset tulevat nopeasti MyLOUNAan, jossa ne säilyvät hyvinvointisi seurannan apuna niin pitkään kuin haluat. 

LOUNA on osa SYNLABia, joka on Suomen suurin laboratorio- ja kuvantamispalvelujen tuottaja. Kaikki LOUNAn näytteet otetaan valikoiduissa SYNLABin näytteenottopaikoissa kautta maan. 

LOUNAn palvelu ei sisällä lääkärin henkilökohtaista tulkintaa eikä diagnoosia. Mikäli sinulla on oireita tai epäilet sairautta, otathan yhteyttä lääkäriin. 

author

LOUNA Lab