LounaLab on osa SYNLABin laboratoriopalveluja ja Lounan palvelut ovat siirtyneet SYNLABin verkkosivulle.

Aikaisemmin ostetut palvelut ja kaikki tulokset ovat turvallisesti saatavilla tällä sivustolla 18.6.2024 saakka. Sen jälkeen kaikki vanhat tulokset löytyvät SYNLABin uudesta verkkoasiointipalvelusta. SYNLAB

Verensokeri – polttoainetta elimistölle

12. elokuuta 20225 min

Kirjoittaja: LOUNA Lab

Verensokeri eli glukoosi on elintärkeää polttoainetta ihmisen aivoille ja hermostolle. Elimistö voi tuottaa glukoosia valkuaisaineista, mutta yleisimmin sitä saadaan ravinnosta. Hiilihydraatit nostavat verensokeria, kun taas rasvat ja proteiinit hidastavat sen nousua. Haiman tuottaman insuliinin avulla elimistö pystyy hyödyntämään glukoosin. Alhainen verensokeri aiheuttaa elimistölle toimintavaikeuksia ja oireilee mm. väsymyksenä, ärtymyksenä ja makeanhimona. Korkea verensokeri puolestaan aiheuttaa janon tunnetta, laihtumista ja suurentunutta virtsaamisen tarvetta. Verensokeria voidaan mitata testillä fP-Gluk.

Mitä verensokeri on?

Verensokeri eli glukoosi on elintärkeää polttoainetta ihmisen aivoille ja hermostolle. Glukoosi antaa energiaa ja auttaa toimimaan. Kevyessä työssä ja levossa lihakset käyttävät energianlähteenään rasvoja mutta kovemmassa rasituksessa veren ja ravinnon glukoosia sekä varastosokeria, glykogeeniä. Glykogeeni varastoidaan lihaksiin sekä maksaan ja sitä vapautetaan niistä tarvittaessa. Kun maksan glykogeenivarasto on täynnä, glykogeeni muutetaan rasvaksi.

Ruokailujen välillä tai paastotessa elimistö ottaa glukoosin glykogeenivarastoista. Jos paasto jatkuu, glukoosia valmistetaan maksassa mm. maitohaposta, aminohapoista ja glyserolista. Jos glukoosia ei ole riittävästi käytössä, kudokset alkavat käyttää energian lähteenään rasvahappoja.

Haiman tuottaman insuliinin avulla sokeri eli glukoosi pystytään käyttämään elimistön hyväksi. Sen avulla sokeri pääsee kudoksiin kuten lihaksiin. Aivoihin glukoosi pääsee ilman insuliinia. Normaalisti verensokeri nousee aterian jälkeen. Silloin haima tuottaa insuliinia, jolloin verensokeripitoisuus saadaan pysymään tasapainossa.

Verensokeriin liittyvistä sairauksista tutuin on diabetes eli sokeritauti. Hypoglykemiassa verensokeri on matala ja hyperglykemiassa se on korkea. Matala verensokeri voi olla hengenvaarallinen tila. Pitkäaikaisesti koholla oleva sokeri vaurioittaa verisuonia, hermoja, sydäntä, silmiä ja munuaisia.

Verensokeri ja ravinto

Syöty ravinto ylläpitää verensokeritasapainoa. Hiilihydraatit, kuten vihannekset, hedelmät, marjat, viljatuotteet, peruna, sokeri- ja valkojauhotuotteet nostavat verensokeria. Vaikka hiilihydraattipitoisessa ruoassa ei olisi yhtään lisättyä sokeria (kuten leipä tai omena), se nostaa kuitenkin verensokeria. Hiilihydraattien verensokerivaikutus on hyvin erilainen: esimerkiksi sokeripitoiset virvoitusjuomat nostavat verensokerin nopeasti pilviin, kun taas tuoreet ja raa´at kasvikset pitävät verensokerin tasaisena pidempään. Proteiinit, rasvat ja kuidut hidastavat verensokerin nousua ja tukevat sen tasaisena pysymistä. Verensokerin saa pysymään hyvänä syömällä säännöllisesti ja koostamalla ateriat oikein.

Normaali verensokeri

Aterian jälkeen verensokeri kohoaa, mutta insuliini tai liikunta saavat sen tasoittumaan. Verensokerin saa pidettyä normaalina:

  • syömällä säännöllisin väliajoin.

  • käyttämällä runsaasti kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Mitä enemmän tuoreena, sen parempi.

  • lisäämällä kuitujen määrää (kasvikset ja täysjyväviljatuotteet, palkokasvit).

  • vähentämällä sokeripitoisten valmisteiden määrää.

  • huolehtimalla hyvin koostetusta ateriasta, joka sisältää verensokerin nousua hidastavia proteiineja ja rasvoja sekä vihanneksia ja juureksia (osa kevyesti kypsennettynä, osa raakana).

Normaali verensokeri asettuu välille 4–6 mmol/l yöpaaston jälkeen mitattuna.

Alhainen verensokeri ja oireet

Alhainen verensokeri eli hypoglykemia aiheuttaa erilaisia oireita, kuten

  • väsymystä

  • keskittymiskyvyn ja suorituskyvyn laskua

  • ärtyneisyyttä

  • voimattomuutta

  • makean nälkää

  • häiriöitä näössä ja puheessa

  • hikoilua, tärinää

  • kouristelua, tajunnan heikkenemistä

Jos verensokeri laskee liian alas, elimistöllä on toimintavaikeuksia. Alhainen verensokeri voi johtua syömättömyyden/paaston lisäksi mm. insuliinilääkityksen yliannostuksesta, alkoholimyrkytyksestä ja aivolisäkkeen tai lisämunuaisten vajaatoiminnasta.

Korkea verensokeri ja oireet

Liian korkea verensokeri, hyperglykemia, kiihdyttää insuliinihormonin tuotantoa liiaksi. Tämä johtaa verensokerin nopeaan pakenemiseen soluihin glukoosina ja rasvoina. Pitkään liian korkealla ollut verensokeri oireillee väsymisenä, laihtumisena, suurentuneena virtsaamisen tarpeena, elimistön kuivumisena ja janon tunteena. Korkea verensokeri voi johtua

  • diabeteksesta eli sokeritaudista

  • haimatulehduksesta, maksavauriosta, infektiosta tai leikkauksen jälkitilasta

  • korkeasta kasvuhormonista, adrenaliini- tai kortisolitasoista tai glukagonipitoisuudesta (insuliinin vastavaikuttaja, joka vapauttaa glukoosia tarvittaessa verenkiertoon)

Verensokerin viitearvot

Glukoosin viitearvo on (paastoarvo fP-Gluk) 4–6 mmol/l. Yleensä verensokeritasoja seurataan epäiltäessä diabetesta tai taudin kulkua seuratessa. Diabeteksen riskitekijöitä ovat mm. ylipaino, naisilla raskausajan diabetes, sukurasite tai sydänsairaus. Luotettava verensokeritutkimuksen tulos vaatii 10–12 tunnin paaston ennen näytteenottoa. Tyypillinen glukoosin lisätutkimus on glykohemoglobiini (B-HbA1C), joka osoittaa verensokerin pitkäaikaisen tilan.

Laboratoriotutkimukset LOUNA Labista helposti ja nopeasti ilman lähetettä

LOUNA Labilla voit selvittää verensokeriarvosi. LOUNA:n tutkimusten tulokset tulevat nopeasti My LOUNAan, jossa ne säilyvät hyvinvointisi seurannan apuna niin pitkään kuin haluat.

LOUNA on osa SYNLABia, joka on Suomen suurin laboratorio- ja kuvantamispalvelujen tuottaja. Kaikki LOUNAn näytteet otetaan valikoiduissa SYNLABin näytteenottopaikoissa kautta maan.

LOUNAn palvelu ei sisällä lääkärin henkilökohtaista tulkintaa eikä diagnoosia. Mikäli sinulla on oireita tai epäilet sairautta, otathan yhteyttä lääkäriin.

Mittaa veriarvosi silloin, kun jokin hyvinvoinnissasi askarruttaa tai kun haluat varmistaa elinvoimasi säilymisen ennakoivasti. Elintapojen muutoksella saatat estää sairauksia puhkeamasta myöhemmin.

author

LOUNA Lab