Natrium | Tuotteet | LOUNA Lab
Ostoskori

Natrium

S -Na

€ 12,50

Natrium on elimistön yksi tärkeimmistä suoloista ja sitä esiintyy kaikissa elimistön nesteissä. Natrium osallistuu mm. hermojen toimintaan, veden ja happoemästasapainon säätelyyn elimistössä sekä veren väkevyyden säätelyyn (osmolalisuus). Keho tarvitsee tasapainoisen natriumpitoisuuden pystyäkseen suoriutumaan normaalista aineenvaihdunnasta.

Keho ylläpitää veren natriumtasapainoa erilaisilla keinoilla:

  • elimistö tuottaa hormoneja, jotka voivat lisätä tai vähentää natriumin poistumista virtsassa
  • elimistö tuottaa hormonia, joka estää veden poistumista elimistössä
  • elimistö hallitsee janon tunnetta. Jopa yhden prosentin nousu veren natriumpitoisuudessa saa sinut janoiseksi ja ohjaa juomaan, mikä palauttaa natriumin pitoisuutta kohti normaalia.

Elimistöön tulee natriumia ravinnon kautta. Tavallinen ruokasuola on natriumin ja kloridin yhdistelmä. Elimistö säätelee natriumin pitoisuutta säätelemällä sen eritystä munuaisista. Natriumpitoisuuden säätelyyn osallistuvat hormonit, kuten aldosteroni ja kortisoli. Kun elimistössä veden määrä on normaalia suurempi, natriumin suhde veteen pienenee eli liuos laimenee. Vastaavasti, kun kehossa on liian vähän vettä, liuos väkevöityy. Näin ollen korjataksemme elimistön natriumtasapainoa meidän pitää säädellä elimistön nesteytystä.

Milloin natrium kannattaa mitata?

Veren natriumpitoisuus mitataan usein osana rutiininomaista terveystarkastusta ja tutkittaessa erilaisia sairauksia. Yleisimmin natrium mitataan tutkittaessa erilaisten sydämen, verisuonten ja munuaisten sairauksien tilannetta yhdessä kaliumin ja kreatiniinin kanssa.

Natriumtutkimusta käytetään elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainon arvioimiseen. Seuraavia oireita voi ilmetä, jos natriumin tasapainossa on häiriöitä:

  • Janon tunne
  • Turvotus
  • Oksentelu
  • Ripuli
  • Levottomuus
  • Väsymys
  • Sydämen rytmihäiriöt
  • Voimattomuus
  • Levottomuus
  • Limakalvojen kuivuminen (suu, silmät)

Natriumin viitearvot ovat:

137 – 145 mmol/l

Mikäli veren natriumpitoisuus laskee alle 125 mmol/l, tyypillisesti ihminen kokee väsymystä, voimattomuutta, päänsärkyä, pahoinvointia ja lihaskramppeja. Natriumpitoisuuden laskiessa vieläkin pienemmäksi, voi ilmetä hermosto-oireita ja lihasheikkoutta, kouristelua sekä sekavuutta.

Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä täältä.

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Suurentuneet natriumarvot (hypernatremia, hyper kr yli) aiheutuvat siitä, ettei keho saa tarpeeksi vettä menetetyn tilalle ja keho on kuivunut. Riittämätön juominen on tavallisin hypernatremian syy. Myös lisääntynyt veden menetys ripulin, oksentelun ja nestetasapainoa säätelevien hormonien tuotantohäiriöiden seurauksena voi johtaa natriumin pitoisuuden kasvuun veressä. Runsas veden haihtuminen iholta esimerkiksi kuumeen ja palovamman seurauksena voi lisätä veren natriumpitoisuutta.

Yleisin syy matalalle natriumille (hyponatremia, hypo kr alla) on laimentuminen. Tällöin veden saanti on suurempaan kuin sen menetys. Sydämen vajaatoimintaa sairaustavilla ihmisillä matala natrium on yleistä. Toinen merkittävä syy on runsas natriumin menetys esimerkiksi hikoilun seurauksena.

Alentunut natriumpitoisuus voi johtua seuraavista tekijöistä:

  • Liiallinen nesteytys
  • Runsas hikoilu
  • Palovammat
  • Ripulointi, oksentelu
  • Runsas veden juominen
  • Munuaisten vajaatoiminta
  • Sydämen vajaatoiminta
  • Maksakirroosi
  • Addisonin tauti eli ”suolahormonin” puute
  • Joidenkin lääkeaineiden käyttö
  • Kortisoli tasapainottelee verensokerin riittävän saannin elimistön käyttöön (2129 S-Korsol)
  • Elimistön yksi tärkeimmistä veren suoloista on kalium (2001 S-K)
  • Kalsium välttämätön elimistön kaikille soluille (2013 S-Ca, 6032 S-Ca-Albk)

Valmistautuminen

Ei vaadi paastoa

Tämä tutkimus ei vaadi paastoa. Ennen näytteenottoa voi syödä kevyen aterian.