Aktiivisen naisen terveysarvot

Punasolujen määrän (B-Eryt) nousut ja laskut voivat viivata epänormaaliin tilaan elimistössä. Tutkimus on osa Täydellistä verenkuvaa ja Perusverenkuvaa.

Hemoglobiini (B -Hb) eli verenpuna on punasolujen proteiini. Hemoglobiinin tehtävänä verenkierrossa on sitoa happea keuhkoista ja luovuttaa sitä kudosten käyttöön. Hemoglobiini on osa Täydellinen verenkuva- sekä Perusverenkuva -tutkimuksia.

Hematokriitti (B-Hkr) mittaa veren punasolujen määrää. Hematokriitti on osa Täydellistä verenkuvaa ja Perusverenkuvaa.

Leukosyyteillä (B-Leuk) eli valkosoluilla on tärkeä tehtävä infektioilta suojautumisessa. Leukosyytit on osa Täydellistä verenkuvaa ja Perusverenkuvaa.

Perusverenkuva ja trombosyytit (B-PVK+T) antavat yleiskuvan hemoglobiinista ja veren eri soluista.

Trombosyytit (B-Trom) mittaavat veren verihiutaleiden määrää. Trombosyytit on osa Täydellistä verenkuvaa ja Perusverenkuvaa.

Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä (MCH) on happea kuljettavan hemoglobiinin määrä punasoluissa. MCH-tutkimus on osa Täydellistä verenkuvaa ja Perusverenkuvaa.

Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin konsentraatio (E-MCHC) lasketaan hemoglobiinin pitoisuudesta punasoluissa. MCHC-tutkimus on osa Täydellistä verenkuvaa ja Perusverenkuvaa.

Punasolujen keskitilavuus (E-MCV) mittaa punasolujen keskimääräistä kokoa. MCV-tutkimus on osa Täydellistä verenkuvaa ja Perusverenkuvaa.

Pitkäaikainen sokeri eli Hemoglobiini A1c osoittaa elimistön verensokerin pitkäaikaisen tilan. HbA1c-arvo on hyvä tarkistaa esimerkiksi väsymyksen, laihtumisen, suurten virtsamäärien ja lisääntyneen janon ilmetessä.

Glukoosi eli verensokeri on elimistön yksi tärkeimmistä energianlähteistä. Saamme glukoosia suurimmaksi osaksi ravinnon kautta, mutta elimistön solut pystyvät tuottamaan sitä myös. Yleensä glukoosiarvo mitataan diabetesepäilyssä sekä -hoidon seurannassa.

Folaatti vaikuttaa aivojen ja solujen hyvinvointiin. Folaatti on vesiliukoinen B9-vitamiini, jota saadaan ravinnosta ja suolen mikrobien valmistamana. Sen puutos voi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä ja ruokahaluttomuutta, ja sen tarve kasvaa raskaudessa.

B12-vitamiini tukee aivojen ja hermoston toimintaa. Ihminen saa B12-vitamiinia maksasta, kalasta, munista, lihasta sekä maitotuotteista. B12-vitamiinin puutteesta aiheutuvia oireita voivat olla esimerkiksi tuntohäiriöt, ylävatsakivut ja nopea syke.

D-vitamiini on välttämätöntä ihmiselle. Sitä tarvitaan lähes kaikissa kudoksissa, minkä lisäksi D-vitamiini on välttämätön kalsiumin ja fosfaatin imeytymisessä. Näin ollen D-vitamiini vaikuttaa merkittävästi myös luuston kuntoon.

Munuaisten tilaa voi arvioida hiussuonikerästen eli glomerulusten suodatusnopeuden avulla. Arvo kannattaa mitata, jos kärsii esimerkiksi virtsaamisen vähenemisestä, kasvojen tai raajojen turvotuksesta, hengenahdistuksesta tai unettomuudesta.

Kreatiniiniarvojen mittaamista käytetään diagnosoidun munuaissairauden seuraamiseen sekä muussa tapauksessa munuaisten toiminnan arviointiin. Tutkimus voidaan tehdä kärsittäessä esimerkiksi unettomuudesta, turvotuksesta tai ruokahaluttomuudesta.

ALAT eli alaniiniaminotransferaasi on maksasolujen vaurion mittari. ALAT kannattaa mitata, jos kärsii ylävatsakivuista, keskivartalolihavuudesta tai ihon tai silmien keltaisuudesta. Runsas pitkäaikainen alkoholin tai lääkkeiden käyttö vaikuttaa arvoon.

ASAT eli aspartaattiaminotransferaasi on nopea reagoija maksa-, sydänlihas- ja luustolihassoluvaurioissa.

Kalsium on välttämätön elimistön kaikille soluille. 99 prosenttia elimistön kalsiumista esiintyy luustossa, missä se toimii vahvana mineraalina. Kalsiumin epätasapainosta voi kertoa esimerkiksi väsymys, päänsärky tai ruokahaluttomuus.

Kalium on elimistölle tärkeä veren suola, joka osallistuu munuaisten, keskushermoston, sydämen sekä lihasten aineenvaihduntaan. Veren kaliumpitoisuus voi häiriintyä eri syistä, esimerkiksi syömishäiriöiden, ripulin ja sydämen rytmihäiriöiden seurauksena.

Magnesiumia tarvitaan aineenvaihdunnan tapahtumissa.

Natrium on elimistön yksi tärkeimmistä nesteiden suoloista. Natriumtutkimusta käytetään elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainon arvioimiseen. Jos natriumtasapainossa on häiriöitä, oireita voivat olla esimerkiksi janon tunne, oksentelu ja rytmihäiriöt.

Kreatiinikinaasi on valkuaisaine, jonka pitoisuus nousee esimerkiksi tapaturman aiheuttaman lihasvaurion yhteydessä. Arvo voi nousta myös voimakkaan harjoittelun, lihaksiin kohdistuvan leikkauksen, tulehduksen tai sydäninfarktin seurauksena.

CRP on lyhenne sanoista C-reaktiivinen proteiini. Maksa tuottaa terveillä ihmisillä jatkuvasti pieniä määriä C-reaktiivista proteiinia, mutta elimistön infektio-, tulehdus- ja kudosvauriotilanteissa sen määrä lisääntyy huomattavasti.

Ferritiini on rautavarastojen mittari. Ferritiinin matalista arvoista voivat kertoa esimerkiksi väsymys, voimattomuus ja yleinen suorituskyvyn lasku.

Kolesteroli on rasva, joka veteen liukenemattomana kuljetetaan verenkierrossa kuljetusproteiinien ja rasvojen muodostamissa pallomaisissa lipoproteiineissa. Kokonaiskolesteroli sisältyy Kolesterolin mittaus -tutkimukseen.

Matala HDL-kolesteroli eli niin kutsuttu hyvä kolesteroli lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. HDL-kolesteroli sisältyy myös Kolesterolipakettiin (lipidit).

LDL-kolesteroli eli niin sanottu paha kolesteroli kuvaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kolesterolia kertyy kudoksiin. LDL-kolesteroli sisältyy myös Kolesterolipakettiin (lipidit).

Kolesterolin mittaus (lipidit) auttaa arvioimaan riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Kolesterolin mittaus sisältää kokonaiskolesteroli-, HDL- ja LDL-kolesteroli- sekä triglyseridi-testit.

Triglyseridit toimivat energian varalähteenä. Triglyseridit sisältyy myös Kolesterolipakettiin (lipidit).

Tyreotropiini (TSH) on kilpirauhasen toimintaa säätelevä hormoni. Tutkimus tehdään epäiltäessä kilpirauhasen sairauksia.