LounaLab on osa SYNLABin laboratoriopalveluja ja Lounan palvelut ovat siirtyneet SYNLABin verkkosivulle.

Aikaisemmin ostetut palvelut ja kaikki tulokset ovat turvallisesti saatavilla tällä sivustolla 18.6.2024 saakka. Sen jälkeen kaikki vanhat tulokset löytyvät SYNLABin uudesta verkkoasiointipalvelusta. SYNLAB

S -Kolesteroli, high density lipoproteiinit

S -Kol-HDL

Kolesteroli muistuttaa koostumukseltaan rasvaa eli se ei liukene veteen. Tästä syystä kolesteroli kulkee verenkierrossa sitoutuneena erityisiin kuljettajavalkuaisaineisiin (lipoproteiinit). HDL-kolesteroli on veressä oleva kolesterolin ja lipoproteiinin yhdistelmä, jonka tehtävänä on kuljettaa kolesterolia kudoksista ja valtimoiden seinämistä maksaan pilkottavaksi. Sitä kutsutaan myös hyväksi kolesteroliksi.

Milloin HDL-kolesteroli kannattaa mitata?

Ylipaino, kohonnut verenpaine, diabetes, vähäinen liikunta, tupakointi ja perintötekijät nostavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Riskin suuruuden arvioinnissa käytetään HDL-kolesterolin mittausta. Testi sisältyy usein terveystarkastuksiin ja samaan aikaan mitataan yleensä myös muut kolesteroliarvot.

Aikuisella kolesteroliarvot on hyvä mitata vähintään 3-5 vuoden välein. Jos arvot ovat koholla tai ihmisen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksien on suurentunut, on mittaus tarpeen useammin.

Mitä HDL-kolesterolitutkimus mittaa?

Kolesteroli on ihmiselle tärkeää. Sitä tarvitaan solujen rakentamisessa ja sapesta erittyvien nesteiden valmistuksessa. Kolesteroli on myös esimerkiksi eräiden hormonien ja D-vitamiinin esiaste. Elimistö valmistaa suurimman osan kolesterolista maksassa ja muissa kudoksissa eli siitä vain osa saadaan ruuasta.

Kolesteroli on koostumukseltaan rasvan kaltaista, eikä se liukene veteen. Tämän vuoksi se ei kulje verenkierrossa itsestään ja jonkun täytyy kuljettaa sitä. Tehtävää hoitavat erityiset kuljettajavalkuaisaineet, jotka kuljettavat kolesterolia kudoksista ja verenkierrosta maksaan. Näiden määrää mitataan HDL-kolesterolikokeella.

Suositeltu tavoitearvo naisilla on >1,2 mmol/l ja miehillä >1,0 mmol/l.

Kolesterolin kohdalla ei käytetä tavanomaisia viitearvoja, vaan tavoitearvoja.

Korkea HDL-arvo on matalaa arvoa parempi tulos. Matala HDL-arvo lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Poikkeavan korkeat arvot eivät kuitenkaan suojele edellä mainituilta sairauksilta.

HDL-arvoihin vaikuttavat sukupuoli, perintötekijät ja elintavat. Naisten HDL-kolesterolin pitoisuus on yleensä suurempi kuin miehillä, mikä johtuu naissukuhormonista (estrogeenista). Vaihdevuosien jälkeen tämä sukupuoliero tasoittuu. HDL-tasoon vaikuttaa osittain myös vanhemmilta saatu perimä.

Ravinnon sisältö vaikuttaa HDL-kolesteroliarvoon vähemmän kuin LDL-kolesteroliarvoon. Sen sijaan liikunnalla voi nostaa HDL-arvoa. Vyötärölihavuus alentaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta. Vyötärölihavuudessa myös vatsaontelon sisälle kertyy rasvaa, mikä vaikuttaa haitallisesti aineenvaihduntaan. Tästä yksi seuraus on HDL-kolesterolin määrän väheneminen. Tällöin myös veren triglyseridien määrä usein myös kasvaa, verenpaine nousee ja sokeriaineenvaihdunta häiriintyy ja voi ajan mittaan johtaa aikuistyypin diabetekseen. Tätä valtimotaudin vaaratekijöiden kasaumaa nimitetään metaboliseksi oireyhtymäksi.

Laihduttaminen ja liikunnan lisääminen muuttaa HDL-kolesterolin määrää ja muitakin metaboliseen oireyhtymään liittyviä häiriöitä tehokkaasti parempaan suuntaan.

Dyslipidemialla tarkoitetaan tilaa, jossa todetaan suurentunut veren LDL-kolesterolipitoisuus (yli 3.0 mmol/l), koholla oleva triglyseridipitoisuus (yli 1.7 mmol/l), pieni HDL-kolesterolipitoisuus (miehillä alle 1,0 mmol/l, naisilla alle 1,2 mmol/l) tai näiden yhdistelmä.

Yksittäistä kolesterolimittausta tarkempi sepelvaltimotaudin vaaraa ennustava mittari on kokonaiskolesterolin suhde HDL-kolesteroliin, jonka tulisi olla korkeintaan 4.

Mahdollinen rasva-aineenvaihdunnan häiriö selviää näillä tutkimuksilla.

Mikäli tutkimuksissa todetaan poikkeavia arvoja, on syytä hakeutua lääkärin arvioon.

  • Runsas liikunta
  • Alkoholinkäyttö: runsaaseen alkoholin käyttöön liittyvät haitat kumoavat sen myönteiset vaikutukset HDL-kolesteroliin.
  • Estrogeenihoito
  • Ylipaino
  • Tupakointi
  • Vaihdevuodet
  • Kakkostyypin diabetes
  • Perinnölliset tekijät
  • Vähäinen fyysinen aktiivisuus
  • Veren liiallinen triglyseridipitoisuus
  • Sappitietukos
  • Anaboliset steroidit
  • Verenpainetta alentavat lääkkeet
  • Lipidit. Tällä yhdellä tutkimuksella voidaan mitata kaikkien veren rasvojen määrä.
  • Kokonaiskolesteroli (S-Kol-HDL). Tämä tutkimus mittaa ”hyvän” kolesterolin osuutta kokonaiskolesterolista.
  • LDL-kolesteroli (S-Kol). Tämä tutkimus mittaa veren kokonaiskolesterolin pitoisuutta.
  • Triglyseridit (S-Trigly). Tämä tutkimus mittaa veressä olevien triglyseridien määrää.

Terveyskirjasto: Kolesteroli (fP-Kol)

SYNLAB Tutkimusluettelo: Kolesteroli (2095 fS-Kol, 4515 fP-Kol)

Nykopp J. Kolesteroliarvo kertoo elintavoistasi. Potilaan lääkärilehti 2015.

Valmistautuminen

Ei vaadi paastoa

Tämä tutkimus ei vaadi paastoa. Ennen näytteenottoa voi syödä kevyen aterian.