Kokonaiskolesteroli
S -Kol€ 17,50
Kolesteroli on rasva, joka veteen liukenemattomana kuljetetaan verenkierrossa kuljetusproteiinien ja rasvojen muodostamissa pallomaisissa lipoproteiineissa. Verenkierron kokonaiskolesteroli (S-Kol) on kaikkien verenkierron lipoproteiinien kolesterolipitoisuudet mitattuna yhdessä testissä. Kokonaiskolesteroli muodostuu pääasiassa HDL- ja LDL-kolesterolista, joita kansankielellä kutsutaan myös hyväksi ja pahaksi kolesteroliksi.
Milloin kolesteroli kannattaa mitata?
Ylipaino, kohonnut verenpaine, sokeritauti, vähäinen liikunta, tupakointi ja perintötekijät nostavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Kokonaiskolesterolia käytetään sairauksien riskin arvioinnissa. Testi sisältyy usein terveystarkastuksiin. Samaan aikaan mitataan yleensä myös muut kolesteroliarvot eli HDL-kolesteroli ja LDL-kolesteroli sekä triglyseridit. Triglyseridi on toinen rasvan muoto, jota ihmisellä on verenkierrossaan. Eri arvojen tarkempi selvitys antaa kokonaiskolesterolin lisäksi tärkeää tietoa veren rasvoista.
Terveen aikuisen kolesteroliarvot on hyvä mitata minimissään 3–5 vuoden välein. Jos arvot ovat koholla tai riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksien on suurentunut, on mittaus tarpeen useammin.
Jos kohonnutta kolesterolia päätetään hoitaa lääkityksellä, tarkistetaan kolesteroliarvot yleensä 1–2 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisen jälkeen. Kun sopiva hoito on löytynyt, tehdään mittaus noin vuoden välein.
Mitä kokonaiskolesteroli-tutkimus mittaa?
Tutkimus mittaa veren kokonaiskolesterolia. Tutkimuksen tuloksen taustalla on laskentakaava, jonka tärkeimmät osat ovat HDL- ja LDL-arvot.
Vaikka kolesteroliin liitetään helposti kielteisiä mielikuvia, on se ihmiselle tärkeää. Kolesterolia tarvitaan solujen rakentamiseen ja sapesta erittyvien nesteiden valmistukseen. Kolesteroli on myös esimerkiksi eräiden hormonien ja D-vitamiinin esiaste. Elimistö valmistaa suurimman osan kolesterolista maksassa ja muissa kudoksissa eli siitä vain osa saadaan ruuasta.
Suurentunut kolesteroliarvo lisää kuitenkin erityisesti riskiä sairastua valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin. Valtimot eivät muutu koviksi, mutta kolesteroli kertyy suonien sisäpinnalle, minkä seurauksena valtimot ahtautuvat. Tämä johtaa siihen, että virtaavan veren määrä vähenee.
Herkimmin ahtautuvat sydämen sepelvaltimot, mikä voi johtaa rasituksessa tuntuvaan rintakipuun (angina pectoris). Pahimmillaan tilanne johtaa sydäninfarktiin. Valtimonkovettumatauti saattaa vaikuttaa myös aivojen verenkiertoon aiheuttaen jopa aivoinfarktin. Sairaus muuttaa lisäksi jalkojen verenkiertoa eli johtaa veren ja hapen puutteeseen kudoksissa, jonka ensimmäisiä oireita on katkokävely eli kävelyn aikainen pohjekipu sekä jalan väsyminen ja puutuminen.
Kolesterolitutkimuksia on olemassa sekä paastoa vaativa että sellainen, joka ei vaadi paastoa. LOUNAn kautta tehtävät kolesterolitutkimukset eivät vaadi paastoa.
Kokonaiskolesterolin viitearvot
Suositeltu kokonaiskolesterolin tavoitearvo aikuisilla on < 5.0 mmol/l
Kolesterolin kohdalla ei käytetä tavanomaisia viitearvoja vaan tavoitearvoja. Tämä johtuu siitä, että suomalaisten kolesteroliarvot ovat keskimäärin varsin korkeat.
Kolesteroliarvot voi vaihdella, minkä vuoksi kohonneet arvot tulisi varmistaa uusintamittauksella. Kolesteroli kannattaisi mitata 1-2 kertaa lähiviikkojen aikana ensimmäisestä mittauksesta alkaen.
Jos kolesteroliarvo on yli 5, puhutaan dyslipidemiasta tai veren kolesterolirunsaudesta eli hyperkolesterolemiasta. Se voidaan luokitella seuraavasti:
- Lievä tila: Kolesteroliarvo on 5,0-6,5 mmol/l
- Keskivaikea tila: Kolesteroliarvo on 6,6-7,9 mmol/l
- Vaikea tila: Kolesteroliarvo on 8,0-9,9 mmol/l
- Erittäin vaikea tila: yli 10 mmol/l
Mikäli tutkimuksissa todetaan poikkeavia arvoja, on syytä hakeutua lääkärin arvioon.
Mistä kohonnut kokonaiskolesteroliarvo voi johtua?
- Ruokavaliolla on suuri merkitys kolesterolin muodostumisessa. Etenkin runsas kovien eläinrasvojen käyttö nostaa kolesterolin määrää. Mahdollisten kovien rasvojen vaihtaminen pehmeisiin on suositeltavaa.
- Syynä voi olla myös perinnöllinen alttius tai sairaus, jota kutsutaan familiaaliseksi hyperkolesterolemiaksi.
- Tietyt lääkkeet vaikuttavat kolesterolin kohoamiseen. Näitä ovat esimerkiksi kortisoni, eräät verenpainelääkkeet (betasalpaajat ja tiatisidiureetit) ja ehkäisypillerit.
- Myös sokeritauti, ylipaino, vaihdevuodet, raskaus, kilpirauhasen vajaatoiminta ja munuais- ja maksasairaudet voivat kohottaa kolesterolin pitoisuutta veressä.
Mistä matala kokonaiskolesteroliarvo voi johtua?
Jotkut sairaudet voivat alentaa kolesterolipitoisuutta. Näitä ovat vaikea kilpirauhasen liikatoiminta, maksakirroosi ja suoliston imeytymishäiriöt.
Tyypillisimpiä kokonaiskolesterolin lisätutkimuksia ovat:
- Rasva-arvojen kokonaiskuva (6434 S-Lipidit)
- LDL-kolesteroli kuvaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä (6432 S-Kol-LDL)
- Matala HDL-kolesteroli lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin (6430 S- Kol- HDL)
- Triglyseridit toimivat energian varalähteenä (6427 S-Trigly)
Lähdeviitteet (Kokonaiskolesteroli):
Terveyskirjasto: Kolesteroli (fP-Kol)
SYNLAB Tutkimusluettelo: Kolesteroli (2095 fS-Kol, 4515 fP-Kol)
Valmistautuminen
Ei vaadi paastoa
Tämä tutkimus ei vaadi paastoa. Ennen näytteenottoa voi syödä kevyen aterian.