Kolesterolipaketti (lipidit, ei paastoa) | Tuotteet | LOUNA Lab
Ostoskori

Kolesterolipaketti (lipidit, ei paastoa)

S -Lipidit

€ 29,00

Kolesterolin mittauksessa testattavat lipidit ovat veressä ja kaikissa soluissa olevia rasvoja ja rasvojen kaltaisia aineita. Tutkimuksella arvioidaan niiden määrää ja profiilia verenkierrossa. Lipidit ovat välttämättömiä elimistölle ja solukalvojen rakenteille, mutta niiden liiallinen määrä verenkierrossa voi altistaa sepelvaltimotaudille sekä lisätä riskiä sairastua sydän- ja aivoinfarktiin.

Kolesterolipaketti sisältää neljä tutkimusta: HDL- ja LDL-kolesterolien, kokonaiskolesterolin ja triglyseridien mittauksen.

Kolesterolitutkimuksia on olemassa sekä paastoa vaativa että sellainen, joka ei vaadi paastoa. LOUNAn kautta tehtävät kolesterolitutkimukset eivät vaadi paastoa.

Mitä ovat lipidit ja kolesteroli?

Lipidit (lipos kr rasva) ovat elimistölle välttämättömiä solujen rakennusaineita ja energian lähteitä.

Kolesteroli muistuttaa koostumukseltaan rasvaa eli se ei liukene veteen. Tästä syystä kolesteroli kulkee verenkierrossa sitoutuneena lipoproteiineiksi kutsuttuihin kuljettajavalkuaisaineisiin. Osa näistä valkuaisaineista (LDL, low-density liporotein) kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja verisuonten seinämiin ja toiset valkuaisaineet (HDL, high-density lipoprotein) kuljettavat kolesterolia kudoksista ja verenkierrosta maksaan. Lipoproteiinit huolehtivat myös elimistön rasvaliukoisten vitamiinien kuljetuksesta.

LDL-kolesteroli eroaa toisesta valkuaisaineryhmästä HDL:stä toiminnan lisäksi tiheytensä perusteella ja valkuaisaineet ovat erotettavissa laboratoriossa tämän perusteella. Kolesteroli tulee kreikan kielen sappea (khole) ja kiinteä (stereos) tarkoittavista sanoista.

Kolesterolia on lähes kaikissa elimistön soluissa ja kehon nesteissä. Kolesterolia tarvitaan solujen rakennusaineiksi ja sapesta erittyvien nesteiden valmistukseen ja lisäksi se on mm. eräiden hormonien ja D-vitamiinin esiaste. Osa kehon kolesterolista saadaan ruoasta, mutta suurin osa valmistetaan maksassa ja muissa kudoksissa.

Milloin kolesterolin mittaus kannattaa?

Ylipaino, kohonnut verenpaine, sokeritauti, vähäinen liikunta, tupakointi ja perintötekijät nostavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Riskin suuruuden arvioinnissa käytetään veren lipidiprofiilin mittausta. Vaikka muita riskitekijöitä ei olisikaan, voi kolesteroli silti olla koholla. Testi sisältyy usein terveystarkastuksiin.

Erityisesti LDL-kolesterolin haitallisuus on todettu erityisen suureksi ihmisillä, joilla sepelvaltimosairaus on jo todettu. Aikuisella kolesteroliarvot on hyvä mitata minimissään 3–5 vuoden välein. Jos arvot ovat koholla tai riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on suurentunut, on mittaus tarpeen useammin.

Jos kohonnutta kolesterolia päätetään hoitaa lääkityksellä, tarkistetaan kolesteroliarvot yleensä 1–2 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisen jälkeen. Kun sopiva hoito on löytynyt, tehdään kontrollimittaus noin vuoden välein.

Suositellut kolesterolipaketin tavoitearvot ovat:

  • Kokonaiskolesteroli: < 5,0 mmol/l
  • LDL-kolesteroli: < 3,0 mmol/l
  • HDL-kolesteroli naisilla > 1,2 mmol/l ja miehillä > 1,0 mmol/l
  • Triglyseridit: < 2.0 mmol/l

Lipidien kohdalla ei käytetä tavanomaisia viitearvoja vaan tavoitearvoja.

Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhteen tulisi olla korkeintaan 4. LDL kuljettaa kolesterolia kudoksiin, myös valtimoiden seinämään. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kolesterolia kudoksiin kertyy. Siksi LDL-kolesteroli kuvastaa yleensä paremmin valtimokovettumataudin vaaraa kuin kokonaiskolesteroli. LDL-kolesterolin haitallisuus on todettu erityisen suureksi ihmisillä, joilla on jo todettu sepelvaltimosairaus, aivohalvaus tai katkokävely tai joilla on aikuistyypin sokeritauti.

Korkea HDL-arvo on matalaa arvoa parempi tulos. Matala HDL-arvo lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Poikkeavan korkeat arvot eivät kuitenkaan suojele edellä mainituilta sairauksilta.

Suurentunut veren triglyseridiarvo lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Yhteys ei kuitenkaan ole yhtä selvä kuin kolesterolilla. Veren triglyseridien arvoon voidaan vaikuttaa ruokailutottumuksilla paljon tehokkaammin kuin kolesteroliarvoon. Siksi ruokailutottumusten muuttaminen on ensikäden hoito silloin, kun veren triglyseridiarvo on suurentunut.

Dyslipidemialla tarkoitetaan tilaa, jossa todetaan suurentunut veren LDL-kolesterolipitoisuus (yli 3.0 mmol/l), koholla oleva triglyseridipitoisuus (yli 1.7 mmol/l), pieni HDL-kolesterolipitoisuus (miehillä alle 1,0 mmol/l, naisilla alle 1,2 mmol/l) tai näiden yhdistelmä.

Familiaarinen hyperkolesterolemia (FH) on perinnöllinen tauti, jossa verenkierron kolesteroliarvot ovat poikkeuksellisen korkeat. Taudin esiintyvyydeksi arvioidaan noin 1:500 suomalaista. FH-taudissa kokonaiskolesterolipitoisuus on tyypillisesti hyvin korkea (usein 8 – 15 mmol/l), minkä seurauksena sydäntautiriski on noin 10-kertainen normaaliväestöön verrattuna.

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Katso tulosten analysointi yksittäisen tutkimuksen kohdalta

  • Kokonaiskolesteroli
  • LDL-kolesteroli
  • HDL-kolesteroli
  • Triglyseridit

Katso tulosten analysointi yksittäisen tutkimuksen kohdalta

  • Kokonaiskolesteroli
  • LDL-kolesteroli
  • HDL-kolesteroli
  • Triglyseridit
  • Pitkäaikainen verensokeri Hb1ac. Tämä mittaa veren pitkäaikaista sokeria ja sen perusteella voidaan diagnosoida piilevä sokeritauti eli diabetes.

Terveyskirjasto: Kolesteroli (fP-Kol)

SYNLAB Tutkimusluettelo: Kolesteroli (2095 fS-Kol, 4515 fP-Kol)

Mustajoki P. Veren triglyseridit (rasvat) Duodecim terveyskirjasto.

SYNLAB: Triglyseridit (2770 fS-Trigly, 4568 fP-Trigly)

Valmistautuminen

Ei vaadi paastoa

Tämä tutkimus ei vaadi paastoa. Ennen näytteenottoa voi syödä kevyen aterian.