Käytämme sivustollamme evästeitä varmistaaksemme sinulle parhaan käyttökokemuksen. Painamalla "Hyväksy" hyväksyt kaikkien evästeiden käytön. Evästeasetuksissa voit valita käytössä olevat evästeet. Lue lisää evästekäytännöistä [Evästeet](https://lounalab.fi/fi/info/cookie-table)-sivulta.

Evästeet

Tilastointi- ja analytiikkaevästeiden avulla keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Käytämme tietoa parantaaksemme palvelua ja sivuston toimintaa.

Keräämme sivustollamme evästeitä, jotta ymmärrämme paremmin sivuston käyttäjiä. Tiedon avulla parannamme sivustoa ja sen käytettävyyttä. Lue lisää evästekäytännöistä [täältä](https://lounalab.fi/fi/info/cookie-table).

Kävijätietojen avulla pystymme analysoimaan ja parantamaan sivuston käytettävyyttä sekä kohdentamaan paremmin markkinointiviestintää kävijöille. 

__Välttämättömät evästeet__ ovat edellytys sille, että sivusto ja palvelu toimivat oikein. Näiden evästeiden avulla palvelun käyttö on mahdollista, kuten testipakettien ja testien ostaminen ja palveluun kirjautuminen. Voit estää nämä evästeet selaimesi asetuksista, mutta emme voi taata, että voit tämän jälkeen käyttää palvelua virheettömästi.

Toiminnallisten evästeiden avulla parannamme käyttökokemustasi sivulla. Hyväksymällä toiminnalliset evästeet tallennamme esimerkiksi tekemäsi kielivalinnan.

Markkinointievästeiden avulla keräämme tietoa käyttäytymisestäsi verkossa ja tämän avulla pystymme kohdentamaan markkinointiviestintäämme paremmin mieltymystesi ja tarpeidesi mukaan.

Evästeasetukset

Tietoa LOUNAsta

Turvallisuus ja käyttöehdot

Ota yhteyttä

Aineenvaihdunta

Allergia

Elintavat

Hivenaineet ja mineraalit

Hormonit

Kilpirauhanen

Luusto ja lihakset

Maksa

Miehen terveys

Munuaiset ja virtsatiet

Naisen terveys

Nivelsairaudet

Rauta

Ruokavalio

Sydän ja verisuonet

Tulehdus ja infektiot

Vatsa ja suolisto

Vireystila

Verenkuva

Verensokeri

Vitamiinit

A-vitamiinin viitearvot ovat:
- 13-19-vuotiaat:	0,9–2,5 µmol/l 
- ≥ 20-vuotiaat:	1,0–3,0 µmol/l

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Tutkimuksen viitearvot ovat muuttuneet 11.10.2021. Näet oman tuloksesi viitearvot My LOUNAssa graafin yhteydessä. Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä [täältä](https://lounalab.fi/article/miten-suhtautua-laboratoriotutkimusten-tuloksiin-ja-milloin-tulos-on).


Kohonnut A-vitamiini arvo johtuu yleensä siitä, että A-vitamiinia saadaan liikaa vitamiinivalmisteista.

Länsimaissa A-vitamiinin puutostila on erittäin harvinainen. A-vitamiinin puutos näkyy ensisijaisesti niillä, joilla esiintyy aliravitsemusta, kroonista ripulia, ravintoaineiden imeytymishäiriöitä (keliakia, kystinen fibroosi tai krooninen haimatulehdus). Alentuneita A-vitamiiniarvoja esiintyy iäkkäillä henkilöillä, alkoholisteilla, maksasairauden ja sappitiesairauden yhteydessä. Suoliston tai haiman leikkaus voi aiheuttaa A-vitamiinin puutosta.

SYNLAB Tutkimusluettelo: A-vitamiini, seerumista, paastotilassa (1113 fS-A-vit) https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=1

Lab Tests Online: A-vitamin https://labtestsonline.org/tests/vitamin-a 

Ruokavirasto: Maksan ja maksaruokien käyttö https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/turvallisen-kayton-ohjeet/maksan-ja-maksaruokien-kaytto/ 

A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini. A-vitamiinia varastoituu maksaan ja rasvakudoksiin. Aikuisen elimistössä A-vitamiinia saattaa olla varastossa jopa vuoden tarpeen verran. Elimistö ei pysty itse tuottamaan A-vitamiinia, joten sitä on tärkeää saada ravinnosta. Eläinkunnan tuotteissa A-vitamiinia on retinoideina ja kasvikunnan tuotteissa karotenoideina. Maksa muuntaa karotenoidit retinoideiksi. 

A-vitamiini on erittäin tärkeä ihmisen näkökyvylle, koska A-vitamiinia tarvitaan silmän verkkokalvon valoreseptorien valmistuksessa. Lisäksi A-vitamiini on oleellinen ihon kasvulle, luiden muodostumiselle sekä sikiön kehityksen aikana. A-vitamiini toimii myös antioksidanttina, jolloin se auttaa vähentämään infektioiden määrää.

## A-vitamiinin lähteet

Ruoka-aineet, joissa on runsaasti A-vitamiinia retinoidina, ovat maksa, rasvaiset maitovalmisteet, kananmuna sekä ravintorasvat. Karotenoidien muodossa A-vitamiinia on runsaasti oransseissa sekä punaisissa kasviksissa, marjoissa, hedelmissä ja tummanvihreissä lehtivihanneksissa. 

## Milloin A-vitamiini kannattaa mitata? 

A-vitamiinin määrä voi laskea, jos rasvojen imeytyminen suolistossa on häiriintynyt esimerkiksi tulehduksellisen suolistosairauden takia (Crohnin tauti) tai sen takia, että osa ohutsuolesta on poistettu leikkauksella. Rasvojen imeytymiseen voivat vaikuttaa myös maksan ja haiman toimintahäiriöt. 

A-vitamiinin puute voi oireilla esimerkiksi seuraavasti: 

- hämäräsokeus  
- kuivat silmät 
- kuiva iho
- kuivat hiukset  
- haavaumat  
- sarveiskalvon vauriot  
- toistuvat infektiot   
- anemia 

Tutkimuksella voidaan mitata myös liiallista A-vitamiinin saantia esimerkiksi ravintovalmisteista.

Tutkimusta ennen suositellaan paastoa, mutta se ei ole välttämätöntä.

## Mitä A-vitamiini-tutkimus mittaa? 

A-vitamiinin tutkimuksella voidaan selvittää A-vitamiinin pitoisuus veressä.

A-vitamiini

A-vitamiini vaikuttaa näkökykyyn, ihoon ja luihin. Elimistö ei kykene itse tuottamaan sitä, joten A-vitamiinia on saatava ravinnosta.

AFOS -viitearvot ovat:
- Naiset 13 – 17 v: <125 U/l 
- Miehet 13 – 17 v: <330 U/l 
- Aikuiset > 18 v: 35 – 105 U/l 

Tutkimuksen viitearvot ovat muuttuneet 11.10.2021. Näet oman tuloksesi viitearvot My LOUNAssa graafin yhteydessä. Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä [täältä](https://lounalab.fi/article/miten-suhtautua-laboratoriotutkimusten-tuloksiin-ja-milloin-tulos-on).

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Sappi valmistuu maksassa, mistä sitä erittyy sappiteiden kautta ohutsuoleen. Mikäli sapen kulku estyy esimerkiksi sappikivien vuoksi, AFOS-arvo kohoaa. Arvo kohoaa myös muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- osassa maksan kasvaimista
- kun luussa on syöpäkasvaimia
- luusairauksissa, kuten esim. D-vitamiinin puutteesta johtuvassa riisitaudissa (lapset) ja luun pehmenemistaudissa eli osteomalasiassa (aikuiset) ja niin sanotussa Pagetin taudissa, jossa luut laajenevat ja niiden muoto muuttuu
- raskauden loppupuolella, sillä myös istukka tuottaa AFOS-entsyymiä
- luun murtumien parantuessa AFOS saattaa hetkellisesti kohota.


Lapsilla ilmenee matalia AFOS arvoja harvinaisessa perinnöllisessä luuston aineenvaihdunnan sairaudessa nimeltään hypofosfatasia. Koska AFOS-entsyymin pitoisuus on alentunut, luuston koostumus on tällöin heikentynyt. Kilpirauhasen liikatoimintaan (hypertyreoosi) voi liittyä myös alentunut AFOS-arvo.

- Bilirubiini, joka on punasolujen hajoamistuote ja maksan sekä sappiteiden sairauksien tutkimus (1185 S-Bil) 
- Glutamyylitransferaasi, joka on maksasairauksien herkkä mittari (1489, S-GT) 
- Alaniiniaminotransferaasi, joka on maksasolujen vaurion mittari (1026 S-ALAT) 
- Aspartaattiaminotransferaasi, joka on nopea reagoija maksa-, sydänlihas- ja luustolihassoluvaurioissa (1128 S-ASAT) 
- Kalsium, joka on välttämätön elimistön kaikille soluille (2013 S-Ca, 6032 S-Ca-Albk) 
- Fosfaatti, joka on tärkeä luuston, solujen ja DNA:n rakennusaine (1432 fS-Pi) 

SYNLAB Laboratoriokäsikirja: [Alkaalinen Fosfataasi kemisti Arto Katajamäki](https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=16) 

Terveyskirjasto: [Alkaalinen fosfataasi](https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03072&p_hakusana=afos) 

Hyvä terveys: [Seerumin alkaalinen fosfataasi](https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/seerumin_alkalinen_fosfataasi)

Alkalinen fosfataasi eli AFOS on maksasoluissa esiintyvä entsyymi. AFOS osallistuu pääasiassa sapen eritykseen. Elimistö hyödyntää alkalista fosfataasia myös luun rakentamiseen. AFOS-arvo voi kohota esimerksiksi maksan ja luuston sairauksissa. Toisinaan AFOS-arvon nousu voi johtua keuhkoista tai munuaisista.

Maksan ja luuston lisäksi AFOS-pitoisuuksia esiintyy myös istukassa, valkosoluissa sekä eräissä kasvaimissa.

## Milloin AFOS kannattaa mitata?

AFOS-arvo kannattaa mitata etenkin, jos epäillään maksasairautta. Maksasairauden oireita voivat olla:
- kutina
- virtsan tummuminen
- ihon ja silmien keltaisuus
- mustelmataipumus
- vatsan suurentuminen
- raajojen turvotus
- lihasheikkous
- horjuva kävely
- murtuma

AFOS-arvo kohoaa tyypillisesti, kun sappitiet ovat osin tai kokonaan tukossa. 

## Mitä AFOS-tutkimus mittaa?
Tutkimalla AFOSin määrää verestä voidaan arvioida ensisijaisesti maksan toimintaa, mutta osittain myös luuston tilannetta. Mikäli alkaalista fosfataasia sisältäviä soluja vaurioituu tai sitä sisältävien solujen määrä kasvaa elimistössä, AFOS-entsyymin verenkiertoon vapautuva määrä kohoaa.

AFOS

AFOS eli alkalinen fosfataasi kohoaa maksan ja luuston sairauksissa. Maksasairauteen voi viitata esimerkiksi erilainen kutina, virtsan tummuminen, lihasheikkous ja mustelmataipumus.

B12-vitamiinin viitearvot ovat:
> 35 pmol/l

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä [täältä](https://lounalab.fi/article/miten-suhtautua-laboratoriotutkimusten-tuloksiin-ja-milloin-tulos-on).


B12-vitamiinihoidon saaneilla tavataan kohonneita B12-vitamiinin pitoisuuksia. Mikäli B12-vitamiinin liikasaanti aiheutuu vitamiinivalmisteista, ei tämä ole vaarallista. Verikokeeseen kannattaakin tulla ennen B12-vitamiini hoitoannoksen saamista. Korkeita B12-vitamiinin arvoja voi aiheuttaa myös maksa- ja munuaissairaudet sekä pahalaatuinen kasvain.

Tavallisesti B12-vitamiinipuutetta ilmenee imeytymisongelmista johtuen. Mahanhapon pitoisuuden pienentyminen ja mahan pH:n nousu heikentää B12-vitamiini imeytymistä. Mahan happoisuus voi vähentyä esimerkiksi autoimmuunitaudista tai helikobakteerista johtuvan mahalaukun tulehduksen vuoksi eli johtuen gastriitista. Jotkut lääkkeet kuten esimerkiksi happosalpaajat ja diabeteslääke metformiini sekä ohutsuolen sairaudet kuten keliakia voivat heikentää B12-vitamiinin imeytymistä. 

Alhainen B12-vitamiinin pitoisuus voi johtua myös ruokavaliosta. B12-vitamiinia on runsaasti vain eläinkunnan tuotteissa. Jos vegaanista ruokavaliota noudattava ihminen ei saa vitamiinia ravintolisänä, sen pitoisuus veressä pienenee. 

Runsaan alkoholin käytön yhteydessä B12-vitamiinin eritys munuaisista lisääntyy. 

- Täydellinen verenkuva kuvastaa puna- ja valkosolujen sekä verihiutaleiden määrää ja solutyyppiä (3696 B-TVK) 
- Homokysteiini on yhteydessä hyytymistapahtumiin sekä verisuonitukoksiin (1867 P-Hcyst) 
- Foolihappo vaikuttaa aivojen ja solujen hyvinvointiin (1416 Fs-Folaat)

SYNLAB Tutkimusluettelo: https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/b12-vitamiini-aktiivinen-transkobalamiini-ii-een-sitoutunut-1142-s-b12-tc2/ 

SYNLAB B12-vitamiini https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=43 

Terveyskirjasto: B12-vitamiinin tai foolihapon puutos https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00788&p_hakusana=b12 

Terveyskirjasto: B12-vitamiini, transkobalamiini II:een situoutunut (S-B12-TC2) https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk99003&p_hakusana=b12 

Terveyskirjasto: B12-vitamiini (S-B12-Vit) 
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01300/vitamiinit?q=B-vitamiini#s10

Lab tests online: B12-vitamiinin ja folaatin puute https://labtestsonline.org.uk/conditions/vitamin-b12-and-folate-deficiency 

Ihmiselle tärkeitä B12-vitamiinin lähteitä ovat eläinkunnan tuotteet, kuten maksa, kala, kananmunat, liha ja maitotuotteet. Mahalaukun solut valmistavat kantajaproteiinia, jota kutsutaan sisäiseksi tekijäksi, johon B12-vitamiini sitoutuu ja jonka mukana vitamiini imeytyy ohutsuoleen. Ohutsuolesta B12-vitamiini jatkaa veren mukana kudoksiin yhä kantajaproteiiniin sitoutuneena.

Elimistön mahdollinen B12-vitamiinin puute selviää tarkimmin aktiivista B12-vitamiinia mittaavalla laboratoriotutkimuksella.

B12-vitamiinin puutetta esiintyy pääasiassa ikääntyneillä. Yhdellä kymmenestä yli 65-vuotiaasta suomalaisesta on todettu B12-vitamiinin puute. Nuorilla vitamiinin puute on harvinaisempi.

## Miten B12-vitamiinin puutos ilmenee?

B12-vitamiinin puute aiheuttaa anemiaa. Lisäksi veren verihiutale- ja valkosolumäärä voi olla normaalia pienempi. B12-vitamiinin puutoksesta johtuvalle anemialle on ominaista, että punasolut ovat kooltaan tavallista isompia. Tätä anemiaa kutsutaan megaloblastiseksi anemiaksi.

B12-vitamiinin puutos voi aiheuttaa myös hermoston oireita. Oireet voivat olla  lihasheikkoutta tai esimerkiksi tunnon häiriöitä. Myös muistin häiriöitä voi ilmetä. B12-vitamiinin puutoksessa hermoston oireita voi ilmetä jo ennen anemiaa.

Elimistö varastoi B12-vitamiinia maksassa noin 3–5 vuotta, joten B12-vitamiinin puutteeseen viittaavat oireet voivat näkyä kuukausien tai vasta vuosien päästä. Lapsilla ei ole B12-vitamiinin varastoa ehtinyt kertyä, joten B12-vitamiinin puutos tulee nopeammin esille.  

## Milloin B12-vitamiiniarvo kannattaa mitata?  
B12-vitamiinin puutetta on helpompi ennaltaehkäistä kuin hoitaa. Tyypillisesti tarve tutkia B12-vitamiinipitoisuus syntyy, kun ilmenee hermostollisia oireita tai anemia, minkä yhteydessä punasolujen tilavuus (E-MCV) on suurentunut. 

B12-vitamiinin puutteen aiheuttamia oireita voivat olla: 

- Lihasheikkous 
- Tuntohäiriöt 
- Muistin häiriöt 
- Ylävatsakivut 
- Masennus 
- Sekavuus, muistin menetys 
- Huimaus, väsymys, heikkous 
- Kalpeus 
- Nopea syke 
- Hengenahdistus 

Harvinaisempia oireita ovat: 

- Kielitulehdus 
- Laihtuminen 
- Ihon keltaisuus  

Aktiivinen B12-vitamiini

B12-vitamiini tukee aivojen ja hermoston toimintaa. Ihminen saa B12-vitamiinia maksasta, kalasta, munista, lihasta sekä maitotuotteista. B12-vitamiinin puutteesta aiheutuvia oireita voivat olla esimerkiksi tuntohäiriöt, ylävatsakivut ja nopea syke.

Alaniiniaminotransferaasin (ALAT) viitearvot ovat:

Naiset: <35 U/l
Miehet: <50 U/l

Tulos kertoo, onko ALAT-entsyymejä verenkierrossa liikaa. Tutkimus ei kuitenkaan kerro syytä viitearvojen ulkopuolella olevalle tulokselle. Tyypillisimpiä lisätutkimuksia poikkeavan ALAT-arvon jälkeen ovat: 
- Alkalinen fosfataasi (S-AFOS), sapen toimintaan liittyvä tutkimus
- Desialotransferriini (S-CDT), alkoholin aiheuttama maksavaurio
- Glutamyylitransferaasi (S-GT), alkoholin aiheuttama maksavaurio
- Punasolujen keskitilavuus (MCV), alkoholin haitallinen käyttö

Mikäli tutkimuksissa todetaan poikkeavia arvoja, on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Laboratoriotutkimukset on mahdollista tehdä valmiiksi ennen lääkärin vastaanotolla käymistä, jolloin tulokset ovat käytettävissä diagnoosin tekemiseen.

Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä [täältä](https://lounalab.fi/article/miten-suhtautua-laboratoriotutkimusten-tuloksiin-ja-milloin-tulos-on).

Tyypillisin syy ALAT-arvon kohoamiselle on maksan toimintahäiriö, mutta löytyy myös muita alaniiniaminotransferaasia suurentavia tekijöitä:

-	Lihavuus voi aiheuttaa maksasolujen rasvoittumisen eli rasvamaksan
-	Maksarikkoosi, eli maksan kovettuminen, voi syntyä pitkäaikaisen rasvamaksan seurauksena. Maksakirroosissa osa maksakudoksesta muuttuu sidekudokseksi. Pitkäikäisessä maksakirroosissa ALAT kuvastaa taudin aktiivisuutta. 
-	Pitkäaikainen alkoholin käyttö nostaa maksa-arvoja
-	Osa lääkeaineista ja luontaistuotteista (esim. e-pillerit, psyykenlääkkeet)
-	Maksa-arvot voivat nousta myös anaboliset steroidien tai huumausaineiden takia
-	ALAT-arvo kohoaa joskus jopa 40-kertaiseksi virusten ja lääkeaineiden aiheuttamien maksatulehdusten eli akuuttien hepatiittien yhteydessä. 
-	Muita harvinaisempia syitä ALAT-entsyymin nousuun ovat mm. verenmyrkytys, keuhkoinfarkti, munuaisten tai sydämen vajaatoiminta.

ALAT-arvo suurenee usein jo ennen potilaan oireiden ilmaantumista. Pitoisuus normalisoituu muutamassa viikossa tai kuukaudessa taudin jälkeen.

- Alkalinen fosfataasi kohoaa maksan ja luuston sairauksissa (1046 S-AFOS)
- Bilirubiini on punasolujen hajoamistuote ja maksan sekä sappiteiden sairauksien tutkimus (1185 S-Bil)
- Glutamyylitransferaasi maksasairauksien herkkä mittari (1489, S-GT)
- Aspartaattiaminotransferaasi nopea reagoija maksa-, sydänlihas- ja luustolihassoluvaurioissa (1128 S-ASAT)
- Kalsium välttämätön elimistön kaikille soluille (2013 S-Ca, 6032 S-Ca-Albk)
- Fosfaatti on tärkeä luuston, solujen ja DNA:n rakennusaine (1432 fS-Pi) 
- Alkalinen fosfataasi kohoaa maksan ja luuston sairauksissa (1046 S-AFOS)
- Desialotransferriini CDT (4101 S-CDT)

SYNLAB Tutkimusluettelo: Alaniiniaminotransferaasi (1026 S-ALAT)  https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/alaniiniaminoalat/ 

Terveyskirjasto: Alaniiniaminotransferaasi https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03071&p_hakusana=alat 

Potilaan Lääkärilehti https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/alat-kertoo-maksasi-voinnista/ 

Tunturi S. Alaniiniaminotransferaasi (P-ALAT). Duodecim Terveyskirjasto 5.1.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/snk03071/alaniiniaminotransferaasi-p-alat 

Alaniiniaminotransferaasi, lyhtenteeltään ALAT, on entsyymi eli valkuaisaine, joka liittyy aminohappojen aineenvaihduntaan ja toimii maksasolujen sisällä.  Eniten ALAT-entsyymiä esiintyy maksasoluissa sekä pieninä määrinä esimerkiksi keuhkoissa, sydämessä, munuaisissa ja lihaksissa. Maksasoluista entsyymi vapautuu verenkiertoon, jolloin ALAT-entsyymin pitoisuus voidaan mitata verikokeella. ALAT-tutkimuksella voidaan selvittää esimerkiksi maksasolujen vaurioita tai tulehdusta.

## Milloin ALAT kannattaa tutkia?

ALAT-tutkimus kannattaa tehdä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

- Epäilys maksan toiminnan häiriöstä tai hepatiitista eli maksatulehduksesta
- Ylävatsavaivat
- Keskivartalolihavuus, johon voi liittyä maksan rasvoittuminen eli rasvamaksa
- Runsas alkoholin käyttö
- Pidempiaikainen lääkkeiden käyttö
- Ihon tai silmien keltaisuus

## Mitä ALAT-tutkimus mittaa?
ALAT-arvo osoittaa ensisijaisesti mahdollista maksasoluvauriota. Yleisin maksasoluvaurion aiheuttaja Suomessa on alkoholi tai lihavuus. Lyhytaikainen, runsas alkoholin käyttö ei nosta alaniiniaminotransferaasia.

ALAT

ALAT eli alaniiniaminotransferaasi on maksasolujen vaurion mittari. ALAT kannattaa mitata, jos kärsii ylävatsakivuista, keskivartalolihavuudesta tai ihon tai silmien keltaisuudesta. Runsas pitkäaikainen alkoholin tai lääkkeiden käyttö vaikuttaa arvoon.

Albumiinin viitearvot ovat:
- Tytöt 14–17 v:	35–46 g/l
- Pojat 14–17 v:	36–48 g/l
- Aikuiset 18–39 v:	36–48 g/l
- Aikuiset 40–69 v:	36–45 g/l
- Aikuiset ≥ 70 v	34–45 g/l

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Tutkimuksen viitearvot ovat muuttuneet 11.10.2021. Näet oman tuloksesi viitearvot My LOUNAssa graafin yhteydessä. Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä [täältä](https://lounalab.fi/article/miten-suhtautua-laboratoriotutkimusten-tuloksiin-ja-milloin-tulos-on).


Nestehukassa voi esiintyä albumiinin korkeita tasoja. Tässä tilanteessa myös hemoglobiini ja hematokriitti ovat kohonneet. Muussa tapauksessa kohonnut albumiinipitoisuus ei ole terveyden kannalta vaarallista.

Albumiinipitoisuuteen vaikuttavat myös tietyt lääkkeet sekä anaboliset steroidit.


Alentunut albumiinipitoisuus voi olla merkki ohimenevästä tilasta. Toinen vaihtoehto on äkillinen tai pitkäaikainen sairaus, joka vaatii hoitoa. Matala albumiiniarvo voi viitata maksasairauteen, kuten maksakirroosin tai munuaissairauteen, joissa albumiini vuotaa verestä virtsaan. Matalia arvoja tavataan myös seuraavien tilojen yhteydessä:
- Keliakia
- Tulehdukset
- Sokki
- Aliravitsemus
- Leikkaus
- Krooninen eli pitkäaikainen sairaus
- Syöpä
- Diabetes
- Kilpirauhasen vajaatoiminta


SYNLAB Tutkimusluettelo: Albumiini (1028 S -Alb, 4586 P-Alb) [https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=9]

Lab Tests Online: Albumin [https://labtestsonline.org/tests/albumin](https://labtestsonline.org/tests/albumin)


Albumiini on valkuaisaineperhe, jonka tuottaa maksa. Noin 60 prosenttia veressä olevista proteiineista on albumiinia. Albumiini liukenee erittäin hyvin veteen ja se kuljettaa erilaisia aineita elimistössä. Albumiinin tehtävä on esimerkiksi kuljettaa erilaisia hormoneja, vitamiineja ja lääkeaineita, pitää nestettä verisuonissa osmoottisen paineen avulla sekä ravita kudoksia.

Albumiini tulee sanasta albumen la eli munanvalkuainen.

## Milloin albumiini kannattaa mitata?

Albumiini mitataan usein tutkittaessa elimistön neste- ja valkuaisainetasapainoa tai maksan kykyä tuottaa valkuaisaineita. Albumiinitutkimuksella selvitetään myös munuaisten toimintaa sekä arvioidaan ravitsemustilaa.

Albumiini on hyvä tutkia erityisesti näiden oireiden yhteydessä:
- Silmien tai ihon keltaisuus
- Heikkous, väsymys
- Laihtuminen
- Ruokahaluttomuus
- Vatsan turvotus ja/tai kipu
- Tumma, vaahtoava tai verinen virtsa
- Virtsan väheneminen
- Vaalea uloste
- Kutina
- Selkäkipu (lähellä munuaisia)
- Turvotus (silmät, kasvot, ranteet, nilkat, vatsa, reidet)

## Mitä albumiinitutkimus mittaa?

Tutkimus mittaa albumiinin määrää veressä.


Albumiini

Albumiini on maksassa syntyvä valkuaisaineperhe, ja se kuljettaa kehon läpi esimerkiksi hormoneja, vitamiineja ja lääkkeitä. Albumiini kannattaa mitata, jos kärsii esimerkiksi silmien tai ihon keltaisuudesta, heikkoudesta, selkäkivusta tai turvotuksesta.

Kalsiumin viitearvot ovat:

2.15-2.51 mmol/l

Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä [täältä](https://lounalab.fi/article/miten-suhtautua-laboratoriotutkimusten-tuloksiin-ja-milloin-tulos-on).

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.


Veren kalsiumpitoisuuden suurentumista kutsutaan hyperkalsemiaksi. Syynä on tavallisesti lisäkilpirauhashormonin liikaeritys, jolloin luusta siirtyy vereen liikaa kalsiumia. Tämä voi pidemmällä aikavälillä aiheuttaa osteoporoosia eli luukatoa. Toinen syy kalsiumin liialliseen siirtymiseen luusta vereen on luustoon levinnyt syöpä. 

Harvinaisempi kalsiumin määrän nousun aiheuttaja on D-vitamiinin liikasaanti. Tässä tapauksessa ravinnosta saatava kalsium imeytyy liian tehokkaasti elimistöön. D-vitamiinia pitäisi kuitenkin nauttia pitkään yli tarpeellisen määrän, jotta kalsiumin määrä kohoaisi yli viitearvojen.

Kalsiumarvon huomattava suureneminen hoidetaan sairaalassa nestehoidolla ja lääkkeillä. Lisäkilpirauhashormonista johtuva kalsiumin liikatuotanto hoidetaan leikkauksella poistamalla suurentunut lisäkilpirauhanen.

Alentunutta kalsiumpitoisuutta veressä sanotaan hypokalsemiaksi. Se on harvinaisempi tila kuin kalsiumin liiallinen määrä veressä. 

Hypokalsemia voi aiheutua seuraavista syistä: 

- Munuaisen vajaatoiminta
- D-vitamiinin puute (joko D-vitamiini ei imeydy ohutsuolessa esimerkiksi keliakian takia tai D-vitamiinia ei saada riittävästi)
- Lisäkilpirauhasen vajaatoiminta
- Ravintoaineiden imeytymishäiriöt

- Parathormoni, joka säätelee kalsiumin tasapainoa (4560 fP-PTH) 
- D-vitamiini, jonka puutteesta moni suomalainen kärsii (1220 D-25) 
- Fosfaatti (1432 fS-Pi) 
- Kalsium-tutkimuksen jälkeen albumiinikorjattu kalsium (6032 S-Ca-Albk)
- Magnesium (2303 S-Mg)


[SYNLAB Tutkimukset: Kalsium, Arto Katajamäki](https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=209)  

[SYNLAB Tutkimusluettelo: Kalsium, ionisoitunut (2019 fS-Ca-Ion)](https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/kalsium/)  

[Terveyskirjasto: Kalsium (P-Ca, Ca-albk ja Ca-Ion)](https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03063&p_hakusana=kalsium)

[Terveyskirjasto: Kalsium – liikaa (hyperkalsemia) tai liian vähän (hypokalsemia) veressä](https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00025)  

[Luustoliitto: Kalsium](https://luustoliitto.fi/tietoa-luustosta/lapsille-ja-nuorille/ravinto/kalsium/) 

[Luustoliitto: Kalsium](https://luustoliitto.fi/osteoporoosin-itsehoitopolku/omahoidon-kokonaisuus/kalsium/)

Kalsiumilla on tärkeä rooli elimistössä. Se on mukana aineenvaihdunnan reaktioissa, sydämen, lihassolujen ja hermosolujen toiminnan säätelyssä sekä luuston kehityksessä ja veren normaalissa hyytymisessä.

Veressä kalsiumia esiintyy sidottuna albumiiniin, yhdisteenä bikarbonaatin, sitraatin ja fosfaatin kanssa sekä ionisoituneena. Valtaosa veren kalsiumista on plasmassa ionisoituneena. Ionisoitunut kalsium kiertää vapaana veressä. Vain tämä vapaa osa kalsiumista osallistuu elimistön aineenvaihdunnan reaktioihin. Osa kalsiumista on sitoutuneena veressä kiertäviin valkuaisaineisiin (albumiini). Se on eräänlainen "varastomuoto", josta kalsiumia voi siirtyä ionisoituneeksi kalsiumiksi ja päinvastoin.

99 prosenttia elimistön kalsiumista esiintyy luustossa, missä se toimii vahvana mineraalina. Se antaa luustolle ja hampaille lujuuden. Aikuisen luustossa kalsiumia on noin yhden kilon verran. Koska osa luuston kalsiumista vaihtuu luun uudistuessa, aikuinen tarvitsee kalsiumia ruokavaliosta päivittäin. Elimistö säätelee veren kalsiumpitoisuutta ja huolehtii, että kalsiumia on aina siellä missä sitä tarvitaan.

## Mitkä ovat kalsiumin lähteet?

Kalsiumin lähteitä ovat muun muassa maitotuotteet, pähkinät, tummanvihreät kasvikset, tofu, mehut, kala, appelsiini ja parsakaali. JOihinkin elintarvikkeisiin myös lisätään kalsiumia.

## Milloin albumiinikorjattu kalsiumarvo kannattaa mitata? 

Kalsiumtutkimukseen (S-Ca) on hyvä hakeutua, jos kärsii yleisoireista kuten päänsärystä, ruokahaluttomuudesta, kouristuksista, ummetuksesta tai väsymyksestä. Ne voivat olla merkki kalsiumin liiallisesti määrästä veressä.

Liian vähäinen kalsiumin määrä veressä voi aiheuttaa hermotoimintaan liittyviä oireita, kuten lihaskramppeja sekä käsien ja jalkojen pistelyä tai puutumista sekä myös sydämen rytmihäiriöitä. 

Jos kalsiumin tilannetta halutaan selvittää tarkemmin, on hyvä tutkia albumiinikorjatun kalsiumin (S-Ca-Albk) pitoisuus.

Kalsium on hyvä tarkistaa, jos epäilee:
- Lisäkilpirauhasen sairautta
- D-vitamiinin puutetta
- Luuston sairauksia
- Imeytymishäiriöitä
- Munuaiskivitautia
- Munuaisten vajaatoimintaa

## Mitä albumiinikorjattu kalsiumtutkimus mittaa? 

Kokonaiskalsiumin (S-Ca) pitoisuudessa on mukana sekä vapaana oleva että valkuaisaineisiin sitoutunut kalsium. Jos kalsiumtasapainoa halutaan tutkia tarkemmin, on hyvä tutkia albumiinikorjatun kalsiumin (S-Ca-Albk) pitoisuus.


Albumiinikorjattu kalsium

Kalsium on välttämätöntä elimistön kaikille soluille. Jos kalsiumtasapainoa halutaan tutkia tarkemmin, on hyvä tutkia albumiinikorjatun kalsiumin pitoisuus.

Amylaasin viitearvot ovat seuraavat:

- 25 – 120 U/l

Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä [täältä](https://lounalab.fi/article/miten-suhtautua-laboratoriotutkimusten-tuloksiin-ja-milloin-tulos-on).

Tyypillisimmin korkeita amylaasiarvoja todetaan haimatulehduksen ja sappiteiden tukoksessa. Tulehduksen seurauksena veren amylaasiarvo suurenee moninkertaisesti noin 8–12 tunnin kuluessa sairastumisesta. Kun sairauden aiheuttaja on saatu poistettua, amylaasi arvo normalisoituu tyypillisesti noin 48–72 tunnissa. Nopea amylaasin tason lasku on mahdollinen, sillä amylaasi poistuu elimistöstä munuaisten kautta nopeasti.

Amylaasi voi kohota myös muista syistä. Kohonneita arvoja voidaan todeta myös haiman kasvaimesta ja mahasuolikanavan alueen sairauksissa sekä esimerkiksi oksentelun seurauksena ja munuaisten toiminnan vajauksessa.

Myös jotkut kudokset erittävät amylaasin kaltaista entsyymiä ja tämä voi vaikuttaa tuloksiin. Tämä voi joskus hankaloittaa tutkintaa. Amylaasia erittyy myös sylkirauhasista. Tästä syystä amylaasin pitoisuus kasvaa sylkirauhasten taudeissa, kuten sylkirauhasten tulehduksessa. Samankaltaista entsyymiä tulee myös muistakin kudoksista eli keuhkoista, munasarjoista ja eturauhasesta, joiden seurauksena sylkirauhastyyppinen amylaasi voi nousta.

Myös huumeiden käyttö sekä alkoholismi kohottavat sylkirauhasista peräisin olevan amylaasipitoisuutta.

Amylaasiarvot pienenevät pitkäaikaisen haiman toiminnanvajauden yhteydessä.

- Kreatiniini kuvaa munuaisten toimintaa (2143 S-Krea)
- CRP
- ALAT

SYNLAB Tutkimusluettelo: Amylaasi (1078 S-Amyl, 4589 P-Amyl, 1080 U-Amyl) 
https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/amylaasi/ 

SYNLAB Tutkimukset: Amylaasi https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=33  

Terveyskirjasto: Amylaasi (P-Amyl) https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03110&p_hakusana=amylaasi


Haimasolut ja sylkirauhaset tuottavat ohutsuoleen ruoansulatusentsyymiä. Entsyymi on nimeltään amylaasi (S-Amyl). Amylaasi pilkkoo ravinnosta saatua tärkkelystä. Amylaasi kulkeutuu munuaisten kautta virtsan mukana pois.

Tyypillisesti pieni määrä amylaasista siirtyy verenkiertoon, kuitenkin esimerkiksi haimatulehduksen yhteydessä solut vaurioituvat ja amylaasia joutuu verenkiertoon suuria määriä. 

## Milloin amylaasi kannattaa mitata?
Amylaasi-tutkimukseen on hyvä hakeutua seuraavissa tilanteissa: 
- voimakkaat vyömäiset ylävatsakivut, jotka voivat säteillä selkään
- Oksentelu ja pahoinvointi
- Ripuli
- haluttaessa sulkea pois esim. haimatulehdus, haimassa esiintyvä kasvain tai sappikivet
- Sylkirauhasten turpoaminen ja kipu 
- Haimatulehduksesta toipumisen seuranta

## Mitä amylaasitutkimus mittaa?
Amylaasitutkimus osoittaa amylaasin pitoisuuden. Tutkimusta käytetään äkillisen haimatulehduksen sekä muiden haimasairauksien diagnosointiin.


Amylaasi

Amylaasi on ruoansulatusentsyymi ja sen tehtävänä on pilkkoa ravinnosta saatua tärkkelystä. Tutkimusta käytetään haimasairauksien diagnosointiin.

Anti-Muller-hormonin viitearvot ovat:  

Naiset:
- 15-18 v.:	0.29 – 11.77 µg/l 
- 19-24 v.:	1.22 – 11.70 µg/l 
- 25-29 v.:	0.89 – 9.85 µg/l 
- 30-34 v.:	0.58 – 8.13 µg/l 
- 35-39 v.:	0.15 – 7.49 µg/l 
- 40-44 v.:	0.03 – 5.47 µg/l 
- 45-50 v.:	0.01 – 2.71 µg/l 
- ≥ 51 v.:	viitearvoja ei käytettävissä 

Miehet:
- 15-18 v.:	2.35 – 18.2 µg/l 
- ≥ 19 v.:	0.77 – 14.5 µg/l 

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä [täältä](https://lounalab.fi/article/miten-suhtautua-laboratoriotutkimusten-tuloksiin-ja-milloin-tulos-on).


Naisille, joille on annettu hedelmöityshoitoja ja mitataan korkeat AMH-pitoisuudet, voidaan hoidon todeta toimivan ja aktivoivan munasarjoja. 

Naisella alhaiset AMH-pitoisuudet viittaavat siihen, että munarakkuloiden määrä on alentunut (munarakkuloita ei enää muodostu lisää syntymän jälkeen).


- Follikkelia stimuloiva hormoni vaikuttaa munarakkuloiden kasvuun ja kypsymiseen (1422 S-FSH) 
- Luteinisoiva hormoni säätelee sukusoluja ja -hormoneja (2265 S-LH) 

[SYNLAB Tutkimusluettelo: Anti-Muller-hormoni (AMH)](https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/anti-muller-hormoni-seerumista-9475-s-amh/) 

[Terveyskirjasto: Naisen lapsettomuus](https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00737/naisen-lapsettomuus?q=anti-m%C3%BCller-hormoni) 

[LabTests online: Anti-Mullerian hormone](https://labtestsonline.org.uk/tests/anti-mullerian-hormone)  

Anti-Muller-hormonia eli Mullerin tiehyeiden estotekijää (AMH) esiintyy sekä naisilla että miehillä. Naisilla hormonin tehtävänä on ohjata munasarjan munarakkulan kasvua ja poikasikiöillä ohjata miehen sukupuolielinten kehitystä. Miehillä AMH syntyy kivesten soluissa ja naisilla munasarjan munarakkuloissa. Miehillä AMH-pitoisuus kohoaa syntymän jälkeen ja murrosiän jälkeen laskee. 

Naisilla syntyessä ja lapsuudessa AMH-pitoisuudet ovat alhaisia, mutta murrosiässä lähtevät nousemaan ja pitoisuudet saavuttavat huippunsa varhaisessa aikuisuudessa. Follikkelien eli munarakkuloiden määrät laskevat naisen iän myötä ja tästä johtuen myös AMH-pitoisuus laskee. Vaihdevuosien jälkeen hormonia ei enää esiinny.

Koska naisilla Anti-Muller-hormoni syntyy munarakkuloissa, käytetään sitä naisilla munasarjojen toiminnan ja jäljellä olevien munarakkuloiden reservin mittarina.

Tutkimus valmistuu n. 5 arkipäivän kuluessa.

## Milloin AMH kannattaa mitata?  

AMH-tutkimus tehdään
- kun halutaan selvittää hedelmällisyyttä
- kun suunnitellaan hedelmöityshoitoa
- kun epäillään munasarjasyöpää
- sukupuolisessa selvityksessä, kun lapsen sukupuoli ei ole syntyessä selvillä
- sukupuolisen sekä puberteettikehityksen häiriöiden selvittelyssä

## Mitä AMH-tutkimus mittaa?  

AMH-pitoisuus osoittaa munarakkuloiden määrää. Munarakkulat tuottavat AMH:ta, joten niiden määrän vähentyessä myös AMH-pitoisuus vähenee. Osalla naisista voi olla vielä munarakkuloita jäljellä, vaikka munasarjojen toiminta on ennenaikaisesti vähentynyt.

Osa munasarjasyövistä tuottaa AMH:a ja tutkimuksella voidaan joko osoittaa kuinka syöpähoito toimii tai syövän mahdollisen uusiutumisen.


Anti-Muller-hormoni

Anti-Muller-hormoni (AMH) on munasarjojen toimintamittari ja vaikuttaa hedelmällisyyteen.

ASAT-tutkimuksen viitearvot ovat: 

- Naiset: 15 – 35 U/l 
- Miehet: 15 – 45 U/l 

ASAT-arvo reagoi nopeasti ja kohoaa soluvaurion jälkeen; 24-36 tunnin kuluttua se saavuttaa huippunsa ja palautuu normaalille tasolle 3-7 päivän kuluessa. Kroonisessa soluvauriossa ASAT-pitoisuus voi olla pysyvästi yli viitearvojen.'

Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä [täältä](https://lounalab.fi/article/miten-suhtautua-laboratoriotutkimusten-tuloksiin-ja-milloin-tulos-on).

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

ASAT-pitoisuus kohoaa mm. seuraavissa tilanteissa: 

- Maksavaurio 
- Sydämen vajaatoiminta 
- Sydämen infarkti 
- Lihasvaurio 
- Sepsis eli verimyrkytys 
- Leukemia 
- Munuaisinfarkti 
- Joidenkin lääkkeiden käyttö 
- Anaboliset steroidit 
- Suun kautta otettavat ehkäisyvalmisteet 

Munuaisten vajaatoimintaan hoitoa saavilla potilailla ASAT-arvo voi olla matala.

- Alkalinen fosfataasi kohoaa maksan ja luuston sairauksissa (1046 S-AFOS) 
- Bilirubiini on punasolujen hajoamistuote ja maksan sekä sappiteiden sairauksien tutkimus (1185 S-Bil) 
- Glutamyylitransferaasi maksasairauksien herkkä mittari (1489, S-GT) 
- Alaniiniaminotransferaasi maksasolujen vaurion mittari (1026 S-ALAT) 
- Kreatiniini kuvaa munuaisten toimintaa (2143 S-Krea)


SYNLAB Tutkimusluettelo: Aspartaattiaminotransferaasi (1128 S-ASAT, 4591 P-ASAT) 
https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/asat/ 

SYNLAB Tutkimukset: Aspartaattiaminotransferaasi https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=41 

Terveyskirjasto: Aspartaattiaminotransferaasi https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00306&p_hakusana=aspartaattiaminotransferaasi 


Aspartaattiaminotransferaasi eli ASAT on entsyymi, jota esiintyy suuria määriä sydänlihaksessa, luustolihaksissa sekä maksasoluissa ja pienempiä määriä punasoluissa, haimassa ja munuaisissa. Kun aspartaattiaminotransferaasia sisältävässä kudoksessa ilmenee vaurio, aspartaattiaminotransferaasia siirtyy verenkiertoon ja pitoisuus nousee suorassa suhteessa vaurioituneiden solujen määrään. 

## Milloin ASAT-arvo kannattaa mitata?  

ASAT-tutkimus on hyvä tehdä muun muassa seuraavien oireiden yhteydessä: 

- Kellertävä iho 
- Voimakas äkillinen kipu ylävatsassa 
- Pahoinvointi ja oksentelu 
- Ripuli 
- Runsas alkoholin käyttö 

## Mitä ASAT-tutkimus mittaa?  

Aspartaattiaminotransferaasitutkimus mittaa ASAT-entsyymin määrää verenkierrossa. Tutkimus tehdään yleensä arvioitaessa mahdollista maksasairautta, esim. maksakirroosia tai virushepatiittia. ASAT-pitoisuus nousee myös luustolihasten ja sydänlihaksen vaurion yhteydessä. Kreatiinikinaasi (CK) on kuitenkin parempi lihaksen vaurion osoittaja.

ASAT

ASAT eli aspartaattiaminotransferaasi on nopea reagoija maksa-, sydänlihas- ja luustolihassoluvaurioissa.

B1-vitamiinin viitearvot ovat:
- 28 - 85 μg/l

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Tutkimuksen viitearvot ovat muuttuneet 11.10.2021. Näet oman tuloksesi viitearvot My LOUNAssa graafin yhteydessä. Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä [täältä](https://lounalab.fi/article/miten-suhtautua-laboratoriotutkimusten-tuloksiin-ja-milloin-tulos-on).


B1-vitamiinin liikasaanti on harvinaista. Se voi aiheutua, jos syö tuotteita, joihin on lisätty runsaasti B-vitamiineja. Näitä ovat esimerkiksi lisäravinteet. 

Puutostilan voi aiheuttaa rajallinen tai riittämätön ruokavalio, aliravitsemus, B-vitamiinin imeytymistä häiritsevät lääkkeet, mahalaukun ohitusleikkaus, alkoholin suurkulutus sekä pitkäaikaiset sairaudet, jotka vaikuttavat ravintoaineiden imeytymiseen (keliakia). 

SYNLAB Tutkimusluettelo: B1-vitamiini, verestä, paastotilassa (4948 fB-B1-Vit)  https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=44

Terveyskirjasto: Beriberi https://www.terveyskirjasto.fi/ltt00412 

Lab Test Online: B-vitamins https://labtestsonline.org/tests/b-vitamins 

Ruokavirasto: B-vitamiinit https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/energiajuomat/energiajuomiin-lisattavat-vitamiinit-ja-muut-aineet/b-vitamiinit/ 

B1-vitamiini eli tiamiini auttaa elimistöä tuottamaan energiaa. B1-vitamiini myös osallistuu aminohappojen, rasvojen, alkoholin ja glukoosin aineenvaihduntaan. B1-vitamiinia tarvitaan myös sydämen, hermoston sekä lihasten toimintaan.

Tiamiinia saa seuraavista ravintoaineista: täysjyväleipä, kananmunat, siipikarja, pasta ja riisi, sianliha, kala, palkokasvit (kuten mustat pavut ja soijapavut), siemenet ja pähkinät. Useissa maissa B1-vitamiinia on lisätty elintarvikkeisiin, jotta estettäisiin B1-vitamiinin puutosten syntyminen. 

Elimistön B1-vitamiinivarastot ovat niukat ja puutostila voi kehittyä muutamassa viikossa, jos B1-vitamiiinin saanti estyy. Merkittävimmässä riskiryhmässä ovat runsaasti alkoholia käyttävät ihmiset, koska alkoholi estää B1-vitamiinin imeytymistä. Alkoholi myös häiritsee sokeriaineenvaihduntaa, johon B1-vitamiiini osallistuu. Muita riskiryhmiä ovat aliravitut ja suolistosairaudesta kärsivät. Raskauden aikana B1-vitamiiin tarve voi jopa kolminkertaistua. 

## Milloin B1-vitamiini kannattaa mitata? 

B1-vitamiini kannattaa mitata epäiltäessä vitamiinin puutostilaa. 

B1-vitamiinipuutos voi aiheuttaa  
- painon ja ruokahalun menetystä 
- sekavuutta 
- muistin häiriöitä 
- lihasheikkoutta  
- sydänvaivoja

Lisäksi B1-vitamiinin puutos voi aiheuttaa Wernicke-Korsakoffin oireyhtymän, jota esiintyy lähinnä alkoholin suurkuluttajilla aiheuttaen käsien ja jalkojen pistelyä ja puutumista, vakavaa muistin menetystä ja sekavuutta. 

Tutkimukseen tultaessa suositellaan paastoa, mutta se ei ole kuitenkaan välttämätöntä.

## Mitä B1-vitamiinitutkimus mittaa? 

Mittaamalla B1-vitamiinin pitoisuus verestä nähdään, onko elimistössä tarpeeksi B1-vitamiinia. 

Puutostilaa aiheuttava syy ei selviä tutkimuksessa eli se, johtuuko puutos vitamiinin liian vähäisestä saamisesta vai imeytymishäiriöstä. 

B1-vitamiini (tiamiini)

B1-vitamiini eli tiamiini auttaa elimistöä tuottamaan energiaa, osallistuu aminohappojen, rasvojen, alkoholin sekä glukoosin aineenvaihduntaan. B1-vitamiinin puutos voi aiheuttaa esimerkiksi painon ja ruokahalun menetystä, sekavuutta tai sydänvaivoja.