LounaLab on osa SYNLABin laboratoriopalveluja ja Lounan palvelut ovat siirtyneet SYNLABin verkkosivulle.

Aikaisemmin ostetut palvelut ja kaikki tulokset ovat turvallisesti saatavilla tällä sivustolla 18.6.2024 saakka. Sen jälkeen kaikki vanhat tulokset löytyvät SYNLABin uudesta verkkoasiointipalvelusta. SYNLAB

Kolesteroli: tehtävät, lähteet, viitearvot

5. kesäkuuta 20225 min.

Kirjoittaja: LOUNA Lab

Kolesteroli on ihmiselle välttämätön rasva, jota tarvitaan mm. solukalvojen rakennusaineeksi, hormonien ja D-vitamiinin tuotantoon. On olemassa ns. hyvää (HDL) ja pahaa kolesterolia (LDL). Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään ja sitä saadaan eläinperäisestä ravinnosta. Korkea kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Kolesterolin hapettuminen, hiljainen tulehdus ja muut tekijät vaikuttavat myös taudin syntyyn. Kolesteroliarvoja olisi hyvä seurata säännöllisesti.

Kolesteroli ja sen tehtävät

Kolesteroli on ihmiselle välttämätön rasva. Verenkierrossa se kuljetetaan kuljetusproteiinien ja rasvojen muodostamassa lipoproteiinissa sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Elimistö ei pysty hajottamaan kolesterolia. Se poistuu elimistöstä joko sapen tai ulosteen mukana, ja osa kolesterolista imeytyy suolesta takaisin verenkiertoon. On olemassa ns. hyvän- ja pahanlaatuista kolesterolia. LDL-arvo kertoo huonolaatuisesta kolesterolista, kun taas HDL-arvo kertoo hyvälaatuisesta kolesterolista. Kolesteroli on elimistön monenlaisille toiminnoille välttämätön aine. Sitä tarvitaan mm. solukalvojen rakennusaineeksi sekä hormonien ja D-vitamiinin tuotantoon. Myös rasvojen sulatuksessa tarvittavat sappihapot muodostuvat kolesterolista.

Mistä kolesterolia saa? Ruokavalion merkitys kolesteroliarvoihin

Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään, ja sitä saadaan myös ravinnosta eläinperäisistä tuotteista:

  • lihasta

  • maitotuotteista

  • makkaroista ja leikkeleistä

  • leipomotuotteista

  • eineksistä ja pikaruoista

Ruokavalion osalta kovat, eläinperäiset rasvat eivät ole ainoa syy korkeaan kolesteroliin. Kokonaisuus on merkittävämpi: muun muassa se, mitä eläinperäisten tuotteiden kanssa syödään ja käytetäänkö myös pehmeitä kasvirasvoja.

HDL ja LDL

Kokonaiskolesteroli kertoo veren kokonaiskolesterolin määrän. Kokonaiskolesteroli jakautuu eri luokkiin, jotka eroavat toisistaan mm. tiheytensä ja koostumuksensa suhteen: LDL on matalatiheyksinen lipoproteiini ja myös huonoksi tai pahanlaatuiseksi kolesteroliksi kutsuttu merkkiaine. LDL kuljettaa suuren osan veren kolesterolista, jonka avulla se pääsee kulkeutumaan verestä kudoksiin. Ylimääräinen kolesteroli jää verenkiertoon, ja suurina määrinä se voi kerääntyä valtimoiden seinämärakenteisiin ahtauttaen valtimoiden läpimittaa ja pienentämällä niissä virtaavan veren määrää. HDL on korkeatiheyksinen lipoproteiini, niin kutsuttu hyvä kolesteroli. HDL kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä takaisin maksaan, jossa se hajoaa. VLDL on hyvin matalatiheyksinen lipoproteiini. VLDL-hiukkaset kuljettavat kudoksiin triglyseridejä, jotka ovat rasvan kaltaista ainetta. VLDL lasketaan huonoksi kolesteroliksi. Kolesterolimittauksissa kokonaiskolesterolia oleellisempaa on siis tutkia, millä tasolla kolesterolia kuljettavien lipoproteiinien (HDL ja LDL) määrä on. Verestä löytyy myös erikokoisia kolesterolihiukkasia, ja juuri hiukkasten koko näyttääkin merkitykselliseltä haitallisuutta arvioitaessa. LDL:n proteiiniosa apolipoproteiini B eli apoB kertoo enemmän sydäntautiriskistä kuin pelkkä veren LDL:n määrä. ApoB kuvaa niiden partikkelien määrää, jotka aiheuttavat ateroskleroosia. Halutessa tarkempaa tietoa sydäntautiriskistä, voidaan tutkia ApoB määriä.

Mitä korkea kolesteroli tarkoittaa ja mitä se merkitsee terveydelle?

Korkea kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä lukuisten tutkimusten mukaan. Kolesteroli sinänsä ei ole haitallinen aine, eikä eläinrasvojen käyttö, vaan kyse on ennemminkin siitä, mitä kolesterolille tapahtuu verisuonissa. LDL-kolesterolin hapettumisella on keskeinen merkitys valtimonkovettumistaudin eli ateroskleroosin synnyssä. Usein sen syntyyn tarvitaan myös muita tekijöitä kuten hiljainen tulehdus, ylipaino, insuliiniresistenssi, tupakointi, diabetes tai perintötekijät. Korkea kolesteroli ei oireile välttämättä millään tavalla. Ensimmäinen, yllättävä oire voi olla äkillinen sydän- tai aivoinfarkti. Jo 30-vuotiaalla, normaalipainoisella ja säännöllisesti liikkuvalla henkilöllä voi olla korkea kolesteroli. Sen vuoksi kolesteroliarvoja olisikin hyvä seurata säännöllisesti.

Kolesterolin viitearvot

LOUNA Labilla on mahdollista tutkituttaa kolesteroliarvot: kokonaiskolesteroli, HDL, LDL ja triglyseridit. (S-KOL, https://lounalab.fi/products/examination/kokonaiskolesteroli, S-KOL-HDL https://lounalab.fi/products/examination/hdl-kolesteroli, S-KOL-LDL https://lounalab.fi/products/examination/ldl-kolesteroli ja S-TRIGLY https://lounalab.fi/products/examination/triglyseridit) LOUNA:n tutkimusten tulokset tulevat nopeasti MyLOUNAan, jossa ne säilyvät hyvinvointisi seurannan apuna niin pitkään kuin haluat. Kolesterolitutkimusten viitearvot ovat seuraavat:

  • Kokonaiskolesteroli: < 5,0 mmol/l

  • LDL-kolesteroli: < 3,0 mmol/l

  • HDL-kolesteroli naisilla > 1,2 mmol/l ja miehillä > 1,0 mmol/l

  • Triglyseridit: < 2.0 mmol/l

Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhdeluvun tulisi olla korkeintaan 4. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä, sitä enemmän kolesterolia kertyy kudoksiin ja sen myötä valtimonkovetustaudin riski kasvaa. Korkea HDL on parempi kuin matala, joka lisää sydän- ja verisuonitaudin riskiä. Suurentunut veren triglyseridiarvo puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Yhteys ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin kolesteroliarvoilla, ja korkeaan triglyseridiarvoon saadaan vaikutettua hyvin ruokavaliomuutoksilla. LOUNA on osa SYNLABia, joka on Suomen suurin laboratorio- ja kuvantamispalvelujen tuottaja. Kaikki LOUNAn näytteet otetaan valikoiduissa SYNLABin näytteenottopaikoissa kautta maan. LOUNAn palvelu ei sisällä lääkärin henkilökohtaista tulkintaa eikä diagnoosia. Mikäli sinulla on oireita tai epäilet sairautta, otathan yhteyttä lääkäriin.

author

LOUNA Lab